17.10.2019

Thomas Erikson: Mielivalta

Thomas Erikson: Mielivalta.
Minerva Kustannus Oy, 2019.

Päähenkilö Alex King on käyttäytymistieteilijä, joka on ennenkin ollut poliisin apuna profiloimassa rikollisia. Kun hänen naapurinsa vauva kidnapataan, hän tulee taas vedetyksi mukaan poliisitutkintaan. Mutta naapuri ei olekaan kuka tahansa, vaan englantilainen diplomaatti. Lunnaita ei kuitenkaan vaadita, vaan lapsi palautetaan Britannian suurlähetystöön, vain jotta hänet voidaan siepata uudestaan. Pian kaikki diplomaatin läheiset ovat kateissa, poliisin seuratessa tilannetta avuttomana sivusta. Mitä sieppaajat oikein haluavat?

Kirjassa pääsee kurkistamaan suurlähetystön ja poliittisten koukeroiden lisäksi Alexin omiin ihmissuhdeongelmiin ja työhön käyttäytymistieteilijänä. Psykologinen ote tekee kirjan juonesta nerokkaan verrattuna perinteisiin rikosromaaneihin. Tarinaa kerrotaan eteenpäin myös rikollisten näkökulmasta, mutta vaikka lukija tietääkin päähenkilöä ja poliisia enemmän, pitää kirja otteessaan loppuun asti. 

Mielivalta on Alex King –sarjan kolmas osa. Sarjasta on aiemmat suomennettu teos Pelonkylväjät (Minerva, 2014) ja sarjan toinen osa Illdåd käännetään toivottavasti aikanaan. Kirja toimii hyvin myös itsenäisenä teoksena, eikä lukija koe jääneensä mistään paitsi, vaikka aloittaisi suoraan kolmannesta osasta. Ruotsalainen kirjailija ja johtamisvalmentaja Thomas Erikson tunnetaan erityisesti teoksestaan Idiootit ympärilläni (Atena, 2017). 

Heidi Tuikka

30.9.2019

Julian Clary: Me Ponnekkaat

Julian Clary: Me Ponnekkaat. Kuvittanut David Roberts. 
Otava 2017.

Ponnekkaat ovat perhe, joka asuu Lontoossa, Englannissa. Heillä on omakotitalo, auto, puutarha ja kaikkea, mitä tavallisella perheellä yleensä on. He ovat isä, äiti ja vilkkaat kaksoset Veeti ja Vilma ja he nauravat paljon, joskin naurua täytyy vähän rajoittaa ainakin julkisilla paikoilla, ettei heidän salaisuutensa paljastuisi. He käyttävät aina päähineitä ja piilottavat häntänsä huolellisesti uteliaiden katseilta siitä syystä, että he ovat kahdella jalalla käveleviä ja ihmisten vaatteisiin pukeutuvia hyeenoja. Rouva Ponnekas tekee työkseen hyvin suosittuja ja kysyttyjä hattuja mm. kananmunakoteloista. Herra Ponnekkaan työ on kirjoittaa vitsejä paukkukaramelleihin ja silloin hän voi nauraa luontevan hyeenamaisesti ilman että kukaan kiinnittää siihen huomiota.

Naapurissa heillä asuu mies, joka pitää heitä tarkasti silmällä: herra Pynnönen. Hän pysyttelee tiukasti omissa oloissaan eikä halua tulla häirityksi. Herra Pynnönen on niin tarkkasilmäinen, että hän ehtii huomata vilahtavan hännän. Hän myös panee merkille perheen yölliset oudot liikkeet ja toimeliaisuuden, kun eläintarhan hyeenaosastolla Ponnekkaat suorittavat pelastusoperaation. Operaation tuloksena taloon muuttaa uusi asukas ja perheellä on haastetta opettaa hänet ihmisten tavoille ja puhumaan ihmisten kieltä. Mutta uusi asukas onnistuu sattumien kautta pääsemään herra Pynnösen suosioon ja näin koko perhe oppii tuntemaan naapurinsa ja hänen salaisuutensa. 

Julian Clary on brittiläinen koomikko, jolla on kotonaan monenlaisia lemmikkieläimiä. Hän on kirjoittanut useita Ponnekkaan perheestä kertovia lastenromaaneja, joista tähän mennessä on suomennettu kolme: ensimmäisen osan lisäksi Me Ponnekkaat – pelastuspartio ja Me Ponnekkaat lomalla. 

Paula Alaraasakka

11.9.2019

Mikko Moilanen: Suomen pyövelit

Mikko Moilanen: Suomen pyövelit
Docendo, 2019.

Jos kaipaa syksyn synkeyteen sopivaa luettavaa, kannattaa tarttua Mikko Moilasen teokseen Suomen pyövelit. Mustiin kansiin painettu opus käy läpi ammattikunnan veristä historiaa, ja samalla pureutuu yksittäisten pyöveleiden vaiheikkaaseen elämään. Myös Kajaani on vahvasti edustettuna tässä surkeiden sattumusten sarjassa. Kuolemantuomioita toimeenpantiin täälläpäin ahkerasti, ja täkäläiset lääninpyövelit pyörivät keikkojen perässä pitkin Suomea. Toisinaan matkat menivät myös rankan juopottelun puolelle. Pyövelin työ näyttäisi olleen rankkaa kaikin tavoin.

Nykypäivän oikeusvaltiota alkaa kummasti arvostaa, kun lukee esimerkkejä entisaikojen oikeudenkäytöstä. Rangaistukset olivat ankaria ja erittäin julkisia. Pyöveli toimitti kuolemantuomioiden lisäksi ruoskimis- ja häpeärangaistuksia ja hoiti kaikenlaisia hanttihommia, jotka eivät kunnialliselle väelle sopineet.  Ammattikunta oli kauttaaltaan pelätty ja halveksittu, vaikka työn tärkeyttä harvoin kyseenalaistettiin. Monet alkuaikojen pyöveleistä olivat itse asiassa armahdettuja rikollisia, jotka saivat vaihtoehdoikseen tarttua mestauskirveeseen tai tulla itse mestatuiksi. Tämä osaltaan selittää miksi heitä kartettiin. Kirja osoittaa myös, että teloituksen möhliminen saattoi käydä pyövelille itselleen hengenvaaralliseksi. Suomessakin tiedetään tapaus, jossa pillastunut väkijoukko kävi kömpelön pyövelin kimppuun ja pahoinpiteli tämän hengiltä. Kirja on täynnä vastaavia karuja anekdootteja.

Huomattava osa Moilasen kirjan tiedoista on kokonaan uusia. Hän on tonkinut lukuisia arkistolähteitä ja käynyt läpi perimätietoa, laatien samalla kattavan kuvauksen entisaikojen ankarasta oikeudenkäytöstä. Sekä niistä unohdetuista ihmisistä, jotka kirveitä heiluttivat. Pyöveleiden historia ei ole aiheena kevyimmästä päästä, mutta kirjan äärellä on helppo viihtyä ja kauhistua.

Tuomas Kumpula

15.8.2019

Armas Järnefelt: Song of the scarlet flower = Laulu tulipunaisesta kukasta (full score to the 1919 film)

Järnefelt, Armas: Song of the scarlet flower = Laulu tulipunaisesta kukasta (full score to the 1919 film)
Ondine Oy, 2019.

Säveltäjä Armas Järnefeltin syntymästä tulee  elokuussa kuluneeksi 150 v. Juhlavuoden kunniaksi säveltäjän musiikki on ollut esillä eri tapahtumissa ja konserteissa. Tänä vuonna julkaistu cd-levy sisältää Järnefeltin säveltämän musiikin suomalais-ruotsalaisen Mauritz Stillerin v. 1919 ohjaamaan mykkäelokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta. Se perustuu Johannes Linnankosken romaaniin. Kyseessä on ensimmäinen pohjoismainen pitkä elokuva, johon sävellettiin täysimittainen alkuperäismusiikki.

Musiikki koostuu laajoista kansallisromanttisista orkesteriosuuksista ja tutuista kansanmusiikkiteemoista. Tarkoituksena on kuvata pääosan esittäjän seikkailuja erilaisissa ympäristöissä maalla ja kaupungissa.

Kyseessä on musiikin ensilevytys ja toimeen tarttuivat Jani Kyllönen ja Jaakko Kuusiston johtama Gävlen sinfoniaorkesteri. Musiikkia on esitetty mm. Oulun elokuvafestivaaleilla.

Armas Järnefelt oli yksi huomattavimmista 1900-luvun säveltäjistä. Hän sävelsi näyttämö- ja elokuvamusiikin lisäksi orkesterisarjoja ja  sinfonisia runoja. Tunnetuin hänen teoksistaan on Berceuse eli Järnefeltin kehtolaulu pienelle orkesterille. Sävellystyön lisäksi Järnefelt toimi kapellimestarina Tukholman kuninkaallisessa oopperassa peräti 25 vuotta sekä vierailevana kapellimestarina myös Suomessa elämänsä aikana.

Hilkka Härkönen

1.8.2019

Kirjaston lukupiiri syksy 2019

Syksyllä 2019 lukupiirissä luetaan ruotsalaisten kirjailijoiden teoksia. Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa keskiviikkoisin kello 17 pääkirjastossa. Se on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

11.9. Linda Olsson: Kun mustarastas laulaa (2015)
Hiljaisuuteen eristäytynyt Elisabeth, antikvariaatistaan luopunut leskimies Otto ja nuori sarjakuvapiirtäjä Elias asuvat samassa rapussa Etelä-Tukholmassa. He kaikki ovat kadottaneet elämästään merkityksen tunteen. Kirjojen kautta omiin oloihinsa vetäytyneet ihmiset löytävät odottamattoman yhteyden. Tunnelmallinen tarina kertoo ystävyydestä ja kirjojen voimasta.



16.10. Per Olov Enquist: Blanche ja Marie (2005)
Todellisiin henkilöihin pohjautuva romaani kertoo Blanche Wittmanista, joka nuorena suljettiin laitokseen ja tunnettiin ”hysteerikkojen kuningattarena”. Myöhemmin hän työskenteli nobelistin ja radiumin löytäjän, Marie Curien, laboratoriossa. Blanche altistui siniselle säteilylle ja siitä alkoi amputointien sarja. Kun hänestä oli jäljellä pelkkä torso, hän alkoi kartoittaa rakkauden ydintä muistikirjojensa sivuilla.



13.11. Torgny Lindgren: Muistissa (2012)
Kirjailija Torgny Lindgren väitti vastaan kustantajalle, joka kehotti häntä kirjoittamaan muistelmateoksen. Kuitenkin hän päätyi puolivahingossa muistelemaan menneitä, ja tuloksena syntyi tämä omakohtainen muistelmaromaani. Teos kertoo muun muassa äidistä, joka viimeisinä sanoinaan sanelee pojalleen uunikuivatun poronlihan reseptin ja koirista, jotka kuorsaavat niin ettei saa nukutuksi.


11.12. Göran Tunström: Jouluoratorio (1984)
Victor palaa lapsuusmaisemiinsa johtaakseen Bachin Jouluoratoriota. Paluu herättää muistoja ja innostaa häntä pohtimaan sukunsa vaiheita. Victorin muistojen kautta avautuu hänen isoisänsä Aronin ja tämän vaimon Solveigin traaginen tarina. Sukupolvien ketjussa toistuvat suuret tunteet, kuten suru ja pelko, mutta myös toivo. Teos on saanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.

17.7.2019

Kirjavinkkejä YouTubessa

Kirjavinkkejä löytyy myös Kajaanin kirjaston omalta YouTube-kanavalta Kaupunginkirjasto Kajaani! Kirjavinkkien lisäksi kanavalle on tulossa myös keskusteluja kirjallisuudesta ja ohjevideoita mm. omatoimikirjaston käyttöön.


Tove ja toverit -videolla esitellään Tove Janssoniin liittyvää kirjallisuutta.

Nyt puhutaan -sarjassa kirjaston työntekijät keskustelevat mieltä polttavista aiheista. Sarjan ensimmäisellä videolla on aiheena tällä hetkellä luettavana olevat kirjat.