10.6.2019

Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous

Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous
Bazar, 2019.

Katalonialaisen kirjailijan Rafel Nadal Farrerasin ensimmäinen suomennettu romaani kertoo kahden toisiinsa limittyneen suvun vaiheista maailmansotien välisen ajan Italiassa. Palmisanon suvun historia on niin synkkä, että Bellarotondon kylässä puhutaan jo Palmisanojen kirouksesta. Suvun kaikki miespuoliset jäsenet ovat kuolleet ensimmäisen maailmansodan taisteluissa. Paitsi yksi, joka elää vielä äitinsä kohdussa.

Kirouksen vuoksi Donata Palmisano on kauhuissaan synnyttäessään pojan, jonka isä on kuollut rintamalla. Vitantonioksi nimetty lapsi on viimeinen Palmisano. Donata päätyy tekemään valtavan uhrauksen suojellakseen poikaansa kirou
kselta; hän antaa pojan kasvatettavaksi ystävälleen Francesca Convertinille, joka on synnyttänyt samana yönä tyttären, Giovannan. Lapset kasvatetaan kaksosina, ja vain muutama ihminen tietää heidän salaisuutensa.

Lapset varttuvat ja uuden sodan uhka leijuu ilmassa. Donata pelkää, ettei aikuistuva Vitantonio ehkä sittenkään säästy sukunsa kiroukselta. Myös Giovanna ajautuu vaaroihin epävakaina vuosina. Kestävätkö perhesiteet ja ystävyys sodassa, jossa jokaisen on valittava puolensa? Entä miten käy viimeisen Palmisanon?

Romaani on onnistunut ja opettavainen ajankuvaus. Pääosassa ovat silti Palmisanon ja Convertinin sukujen jäsenet. Heidän kauttaan italialaiskylän tunnelma juhlineen, puutarhantuoksuineen ja suurine menetyksineen tulee lähelle. Kirjassa on vahva todellisen elämän tuntu.

Vaikka teoksessa liikutaan välillä syvissä vesissä, se ei ole raskaslukuinen. Juoni vetää vauhdikkaasti ja kieli on miellyttävän tiivistä ja kiertelemätöntä. Sodan raakuudella ei mässäillä, mutta sitä ei myöskään kaunistella. Kirjaa voi suositella etenkin historiallisten sukutarinoiden ystäville.

Hanne Heikkinen

27.5.2019

Sarah Brightman: Hymn

Sarah Brightman: Hymn
Nemo Studio and Sarah Brightman 2018.

Sarah Brightmanin Hymn-albumi on laulajan 12. studioalbumi. Kun se julkaistiin viime vuoden marraskuussa, aloitti laulaja laajan konserttikiertueen ympäri maailmaa.

Sarah Brightman aloitti uransa 1981 Lontoossa musikaalissa Cats. Hän tähditti myös useita West End- ja Broadway-musikaaleja mm. Phantom of the operan eli Oopperan kummituksen. 1990-luvulla hän levytti kappaleen Time to say goodbye yhdessä Andrea Bocellin kanssa, siitä tuli menestys ja se löytyy myös tältä levyltä englanniksi laulettuna.

Musikaaliesiintymisten jälkeen hän antautui soolouralle ja hän on tunnettu ns. crossover-solistina. Se tarkoittaa, että hän liikkuu  lauluissaan sujuvasti klassisen ja populaarimusiikin välillä ja hän on ensimmäisiä laulajia tässä lajissa. Hymn –albumi edustaa juuri tätä, siinä kuullaan oopperamaista laulua ja kuorojen taustoittamia soolo-osuuksia. Ajoittainen mahtipontisuus  on myös ominaista tälle levylle.Huolimatta jo pitkästä urastaan Sarah Brightmanin sopraano soi edelleen upeasti ja komeasti. Eräässä haastattelussa hän on maininnut valinneensa levylle sellaisia lauluja, jotka tuovat kuulijalle iloa ja energiaa.

Sarah Brightmanin maailmankiertue ulottuu loppuvuodesta Suomeen, Espooseen.

Hilkka Härkönen

26.4.2019

Anna Malinen: Hämärikkö

Anna Malinen: Hämärikkö
Kustannus Aarni, 2018.

Kajaanilaissyntyisen kirjailija Anna Malisen esikoisteos Hämärikkö on tunnelmallinen kertomus, jossa kalevalainen kansanperinne herää henkiin tämän päivän Suomessa. Usealla aikatasolla etenevä romaani maalaa lukijan eteen miltei unenomaisia kuvauksia maamme myyttisestä alkuhämärästä ja nykypäivästä.

Kirjan päähenkilö, Tytti, on Pohjan akan ainoa tytär. Vastasyntyneenä Tytti tipahtaa äitinsä reen kyydistä lumihankeen. Kinoksesta hänet poimii suojiinsa pahansuopa Kyllikki, jonka savupirtissä tyttö viettää lapsuutensa ja nuoruutensa orjana. Äitinsä tavoin Tytillä on monia maagisia taitoja, kuten kyky sietää kylmää ja poistaa ihmisten kipuja. Nuori neito haaveilee pääsevänsä jonain päivänä pakoon ankeaa elämäänsä. Kun tilaisuus viimein koittaa, pakomatka päättyy lyhyeen. Hyinen Tytti jähmettyy koivunrungoksi ja jää odottamaan ajan vaihtumista metsän keskelle.

Kun Tytti viimein herää, on maailma ehtinyt muuttua miltei tunnistamattomaksi. Eletään nykyaikaa. Tytti näkee metsämiehen eksyvän paikalle, ja levähtävän rakovalkean äärellä. Hämärän hetkellä Tytti uskaltautuu viimein esiin piilostaan. Nuori neito tietää nyt, että hänen täytyy jatkaa matkaansa kohti etelää ja siellä odottavaa kaupunkia. Kaiken tämän lomassa myös Pohjan akka jatkaa kauan sitten kadonneen tyttärensä etsimistä. Tarinan edetessä menneisyys ja nykyisyys kietoutuvat toisiinsa odottamattomalla ja oivaltavalla tavalla.

Hämärikön kirjoittanut Anna Malinen on koulutukseltaan folkloristiikan maisteri. Perehtyminen kansantarinoihin näkyy hahmojen nimien lisäksi kirjan tarunomaisessa tunnelmassa. Hämärikön maailma on pullollaan loitsuja ja alkukantaista luonnonmagiaa. Sanankäänteet ovat usein maalailevia, ja kirjan yleinen tunnelma on kiireetön sekä tavallaan haikea. Kaikkea ei selitetä puhki, vaan teos jättää paljon tilaa mielikuvitukselle ja omille tulkinnoille. Sen vuoksi Hämärikkö toimii erinomaisena pikku pakomatkana arjen harmaudesta.

Tuomas Kumpula

16.4.2019

Risto Nordell: Riston Valinta : parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle

Risto Nordell: Riston Valinta : parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle
Kirjapaja, 2018.

Yleisradiossa vuosikausia esitetty Riston Valinta –ohjelma on saanut kirjallisen muodon. Vanhaan musiikkiin erikoistunut toimittaja Risto Nordell on kirjoittanut kirjan Riston Valinta – parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle. Siinä hän perehtyy kirkkomusiikkiin ja esittelee jokaiselle kuukaudelle neljä klassista kirkkomusiikkiteosta. Nordell kertoo sävellysten synnystä, säveltäjistä ja ajan kulttuuritaustasta. Säveltäjäniminä ovat mm. Bach, Händel, Pergolesi, Beethoven jne. Osa teoksista on tuttuja toiset hieman tuntemattomimpia.

Kurkistukset ajan historiaan ovat mielenkiintoisia ; hän kertoo mm. että Händelin Messias oratorion tunnetuin numero Halleluja-kuoro teki aikanaan kuningas Yrjö II:een niin suuren vaikutuksen, että hän nousi spontaanisti seisomaan sitä kuuntelemaan. Siitä lähtien Englannissa Halleluja-kuoron ajaksi on noustu ylös. Suomessa näin ei ole tehty.

Kirjan kieli on selkeää ja tyyli napakkaa ja jäsenneltyä niin, että se innostaa lukijaa tutustumaan ja kuuntelemaan teoksia, mikä onkin kirjoittajan perimmäinen toivomus.

Kirjan visuaalista ilmettä lisäävät jokaiselle kuukaudelle taidehistorioitsija Liisa Väisäsen valitsemat taidekuvat ja lyhyet tekstit niiden sisällöstä.

Kirja on mielenkiintoinen kattaus musiikkitietoa, taidetta ja ehkä hieman yllättäen – kalaruokaohjeita. Kalastus kun on Nordellin lempiharrastus.

Hilkka Härkönen

2.4.2019

Matt Haig: Huomioita neuroottiselta planeetalta

Matt Haig: Huomioita neuroottiselta planeetalta
Aula & Co. 2019.

Brittiläinen kirjailija Matt Haig (s. 1975) tarttuu uusimmassa teoksessaan aiheeseen, joka koskettaa yhä useampia modernin maailman asukkaita: stressiin ja ahdistukseen. Hän pohtii aihetta diginäkökulmasta. Siinä missä internet ja sosiaalinen media ovat avanneet meille uusia mahdollisuuksia, ne myös kuormittavat meitä. Haigilla on tästä omakohtaista kokemusta, sillä hän on kärsinyt vuosia ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista.

Haig ei väitä, että hänen mielenterveysongelmansa johtuvat kokonaan internetistä. Kuitenkin hän on huomannut, että tauko sosiaalisesta mediasta ja älypuhelimen käytöstä rauhoittaa hänen levottomuuttaan. Aivomme kuormittuvat jatkuvasta tietotulvasta. Silti olemme niin tottuneita ärsykkeisiin, että hiljaisuudessa oleminen ilman häiriötekijöitä voi tuntua vaikealta.

Sosiaalinen media saattaa aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Vertaamme omaa elämäämme niihin siloteltuihin kuviin, joita ihailemamme ihmiset julkaisevat. Ylikuormitukseen voivat johtaa yhtä lailla uutiset, joita on helppo seurata halutessaan minuutti minuutilta. Pelko kauhean tapahtuman jälkeen leviää netissä kuin ”digitaalinen maastopalo”, kuten Haig osuvasti huomauttaa.

Haig ei sorru saarnaamiseen tai kehota palaamaan kirjekyyhkyjen aikakaudelle. Sen sijaan hän kannattaa tietoisempaa netin käyttöä ja tarvittaessa sieltä vetäytymistä. Kirjaan hän on koonnut erilaisia listoja nykyajassa selviämiseksi, esimerkiksi ”Kuusi tapaa pysyä kärryillä uutisista menettämättä järkeään” ja ”Näin elät 2000-luvulla saamatta paniikkikohtausta”.

Kirjan tyyli on helposti lähestyttävä ja ajoittain humoristinenkin. Kirjailijan omat kokemukset yhdistyvät kiinnostavasti faktatietoon. Lopputulema on varovaisen toiveikas: nykyajassa on mahdollista selvitä menettämättä järkeään, kunhan oppii pitämään huolta oman jaksamisensa rajoista.

Hanne Heikkinen

20.3.2019

Suomalainen barokkiorkesteri : Moramoramor

Suomalainen barokkiorkesteri: Moramoramor.
Suomalainen barokkiorkesteri 2017.

Barokkimusiikkilevy, joka sisältää yllätyksen. Sellainen on Suomalaisen barokkiorkesterin cd-levy Moramoramor. Levy alkaa Bachin Brandenburgilaisella konsertolla, joka edustaa klassisen musiikin perinteistä lajityyppiä, konserttomuotoista musiikkia. 1600-luvulla Italiassa syntyneen konserttotyypin ideana oli esittää musiikki kokonaisuuden ja osien äänien vuoropuheluna. Levyllä kuullaan myös Vivaldin konsertto Per l´orchestra di Dresda.

Sitten tulee yllätys. Levyn sointimaailma muuttuu täysin Jukka Tiensuun teoksessa Mora. Se on ensimmäinen varsinainen barokkiorkesterille sävelletty suomalaisteos. Suomalaisen kamariorkesterin ja Topi Lehtipuun kantaesittämä Mora on modernia barokkimusiikkia. Se tarkoittaa, että esim. sen tenorisoolo on inhimillistä ääntelyä periodisoittimien säestyksellä. Levyn esittelylehtinen kertoo vanhan ja uuden leikkisästä kohtaamisesta. Kuulijalta se vaatii hereilläoloa. Väsyneenä uusimuotoisen barokin kuuntelu voi olla uuvuttavaa. Levyn loppupuolella palataan jälleen perinteiseen barokkitunnelmaan Vivaldin ja Bachin konsertoilla.

Suomalainen barokkiorkesteri on toiminut noin parikymmentä vuotta ja aiemmin se tunnettiin Kuudennen kerroksen orkesterina. Sen pääasiallisena tehtävänä on tehdä barokkimusiikkia tunnetuksi Suomessa. Se on konsertoinut mm. Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla.

Hilkka Härkönen