Vuokko Sajaniemi: Pedot.

Vuokko Sajaniemi: Pedot.

Tammi 2015. 308 s.

Nuori Maria tähyilee pimenevässä illassa kotipihan perälle ja tuntee pedon katseen ihollaan. Maria pelkää, kunnioittaa ja vihaakin kohtaamaansa eläintä, mutta ei näe sitä. Onko susi todella siellä? Ehkä painostava tunne Marian rinnassa johtuu jostakin aivan muusta kuin metsän kätkemästä uhasta.

Maria ei ole ainoa Vuokko Sajaniemen esikoisromaanin henkilö, jossa susi herättää voimakkaita tunteita. Itäsuomalaisen pikkukylän elämässä susikysymys on aihe, jossa jokaisen on valittava puolensa. Sudet on tapettava tai sudet on pelastettava. Marian isä on ortodoksipappi, joka yrittää pysytellä puolueettomana kiistassa. Hän on muuttanut tyttärensä kanssa kylään paetakseen oman mielensä petoja, ahdistavia muistoja vuosien takaisesta perhetragediasta. Pian sattuu kuitenkin järkyttävä onnettomuus, joka ravistelee koko kylää ja pakottaa sekä Marian että hänen isänsä kohtaamaan kipeät muistot.

Sudet ovat romaanissa paitsi todellinen uhka metsästyskoirille ja pienille lapsille, myös heijastuspinta henkilöhahmojen muille peloille. Pedosta tulee kohde, jota vastaan kylän asukkaat suuntaavat henkilökohtaisesta surusta, sairaudesta tai epämääräisestä turvattomuudesta kumpuavan vihan ja katkeruuden. Eikä susi suinkaan ole ainoa peto; kyläläiset saavat huomata, että todellisemmat uhat löytyvät paljon lähempää, omasta yhteisöstä ja ihmisistä itsestään.

Sajaniemi onnistuu tavoittamaan suteen eläimenä latautuneet moninaiset merkitykset ja tarjoaa kainuulaiselle, susikeskustelua seuranneelle lukijalle kiinnostavia, osin tuttuja näkökulmia aiheeseen. Välillä susi muotoutuu teoksessa myyttiseksi, ehkä liiankin romantisoiduksi hahmoksi tapahtumien taustalla. Marian kehitystarina tarina yhdistyy sulavasti petoaiheeseen kuvaten ihmisen ja luonnon välistä monimuotoista suhdetta.

Kaikki rakastavat

Kaikki rakastavat (Suomi-Filmi, 1935), dvd

Valentin Vaalan ensimmäinen ohjaus Suomi-Filmille toi myös ensimmäistä kertaa yhteen kotimaisen elokuvan suurimman tähtiparin Ansa Ikosen ja Tauno Palon. Hangon saaristoon sijoittuva kesäinen komedia on Elokuva-aitan esittelyn mukaan ”riemukas kertomus neljän nuoren ihmislapsen sotkeentuneista rakkausasioista”.  Rakastavaisten Arvo Lähteen (Tauno Palo) ja Sirkka Mareksen (Ansa Ikonen) lemmenasioita sotkevat lukuisat väärinkäsitykset ja keskenään sotajalalla olevat äidit.

Elokuva alkaa hankolaiselta kasinolta, jossa Arvo ja Sirkka ovat viettämässä iltaa. He odottavat yhteistä kesänviettoa saaristossa, jonne molemmat ovat perheineen pian matkustamassa. Kasinolla ovat juhlimassa myös tehtailijan tytär Kirsti Kallio (Birgit Nuotio) ja insinööri Karma (Jalmari Rinne). Arvoon ihastunut Kirsti yrittää turhaan kiinnittää miehen huomion itseensä. Arvo on kiinnostunut vain Sirkasta.

Sirkka matkustaa vanhempiensa kanssa kesähuvilalleen ja Arvo äitinsä kera viikkoa myöhemmin naapurin täysihoitolaan.  Lemmenparin äidit eivät nuorten seurustelua katso hyvällä, sillä he ovat edellisenä talvena riitaantuneet käytettyään samaa pöytäliinamallia. Niinpä Arvon äiti yrittääkin heti tilaisuuden tullen saattaa poikansa yhteen saarelle ilmaantuvan Kirstin kanssa. Kirjaimellisesti yhteen ajautuvat myös Sirkka ja insinööri Karma, kun jälkimmäisen moottorivene kaataa melomassa olleen Sirkan kanootin. Minkä seurauksena Sirkka alkaa viettää aikaa Karman seurassa Arvon seuratessa sivussa mustasukkaisena. Useiden sattumien ja väärinymmärrysten kautta oikeat rakastavaiset kuitenkin löytävät lopulta toisensa.

Kaikki rakastavat oli teatteriesityskertojen määrän mukaan vuoden 1935 toiseksi menestynein uutuuselokuva.

Kajaanin kaupunginkirjastossa on lainattavissa myös muita kotimaisia klassikoita kuten Mieheke (1936), Kulkurin valssi (1940) ja Loviisa, Niskavuoren nuori emäntä (1946).

(SV)

Laulavat Turuset : Kansakoululauluja

Laulavat Turuset

Kansakoululauluja

Laulavat Turuset  2015

Lapsuusajan nostalgiaa vanhemmalle sukupolvelle tarjoaa Laulavat Turuset-ryhmän  cd  Kansakoululauluja.Se sisältää nimensä mukaisesti vanhoja kansakoululauluja aina Paimenen syyslaulusta Sunnuntaiaamuun. Laulujen aiheet kuvailevat vuodenaikoja, luontoa, leikkejä ja isänmaata. Muutama laulu lauletaan ” äänissä”  kaksiäänisesti kouluajan tapaan.

Esittäjänä on Etelä-Savossa vaikuttava Laulavat Turuset –ryhmä  ja heidän  lähisukulaisensa. Säestyssoittimina ovat piano  ja harmoni. Kansakoululauluja –levy on tehty nimenomaan yhteislaulua ajatellen, joten säveltaso on valittu sen mukaisesti. Levy soveltuu yhteislaulun tueksi kerhoihin ja hoivakotien laulutilaisuuksiin. (HH)