13.10.2010 / lukupiiri
Teatteri Havukka esitti Lampaansyöjät Naapurivaaran kesäteatterissa kesällä 2010. Näytelmän ohjaaja ja dramatisoija Sanna Heikkinen kertoi kirjaston lukupiirissä suhteestaan Lampaansyöjiin.
Sanna Heikkisen muistiinpanot:
Lampaansyöjien juoni
Teatteri Havukan Lampaansyöjät -näytelmä käsittelee, ei enempää eikä vähempää kuin, ihmiselämän tarkoitusta. Se haastaa katsojan kysymään, mihin ihminen aikansa ja energiansa lyhyen elämänsä aikana käyttää, ja mikä tämän tekee onnelliseksi.
Näytelmässä kaksi ”supi-suomalaista” miestä pohtii perimmäisiä kysymyksiä, jotka lienevät kaikille yhteisiä. Noihin perimmäisiin kysymyksiin lukeutuvat filosofoinnit syömisestä, juomisesta, seksiin ja wc-toimituksiin kuin myös valtaan, ympäristön tilaan ja maailman muuttumiseen asti. Miehet syövät lammasta liiaksi asti ja juovat itsensä huteraksi ja ”pikkupienessään” kikattelevat älyttömille asioille, joita maailma on pullollaan.
Lampaansyöjät on eräänlainen kuvaus suomalaisuudesta ja suomalaisista miehistä. Se kertoo myös heidän välisestä ystävyydestä – yhdessä jakamisesta ja kokemisesta, joka rakkauden, huumorin sekä luonnon, rauhan, aitouden ja yksinkertaisuuden lisäksi on usealle suomalaiselle onnellisuuden ja hyvän olon kriteeri tässä kaupallisuuden. pinnallisuuden, kiireen, hyväksikäytön, kilpailun, tietotulvan ja valheellisuuden värittämässä sekavassa maailmassa.
Teoksen valinta teatteri Havukkaan
- oli mielessä jo vuosia, syksyllä 2009 valikoitui (komedia, henkilömäärä, esityspaikka)
- Huovisen teksteissä ei juuri rooleja lapsille ja nuorille – muutama aikuisten juttu, poikkeuksellista
- valmiit dramatisoinnit eivät kolahtaneet – lupa tehdä omia
Dramatisointi
Kahlasin kirjaa
- poimin toiminnallisimmat ja draamallisimmat pätkät, yritin löytää teemallisia kaaria, jotka itseä kiinnostavat. Haasteena oli, että näytelmässä olo vähän ristiriitaa ja toimintaa, paljon puhetta,
- toisaalta halusin säilyttää Huovisen hersyvän kerronnan – ratkaisu kertojahenkilöistä
koska sivuhenkilöitä oli useita, raktaisuna kerojien vaihtuvuus, draama/ fiktio
mahdollisti leikittelyn: lintu ja lammas hahmoina
- juopottelua en halunnut painottaa – halpa keino, toisaalta henkilöistä mielestäni kiinnostavammat selväpäisen lapsenmielisen uteliaisuuden ja leikittelyn kautta
Isoja kaaria
Ystävyys
(+ sen kehittyminen, toisella väliajalla jo ristiriitaa ja konfliktiakin – minkä matkat usein saavat aikaan, ystävyyden tiivistyminen yhteisen vihollisen kautta; ruotsalainen häiriköijä leiripaikalla)
Naiset ja miehet
(sukupuoliin liittyvää kerrontaa paljon – vaikka olen kiinnostunut sukupuolen rakentumisesta ja mietin naiskuvan rakentumista ko. teoksessa, päädyin olemaan uskollinen Huovisen teokselle ja tarkastelemaan asiaa päähenkilöiden näkökulmia tutkien, naisnäyttelijät tekevät kuitenkin monipuolisia rooleja, ovat aktiivisia ja esiintyvät vahvasti)
Mihin ihminen aikansa ja energiansa lyhyen elämänsä aikana käyttää - mikä tekee onnelliseksi?
(ruoka, juoma, lämmin paikka ja nukkumasija, seksi wc-toimitukset)
Luonnonläheisyys, aito erähenkisyys contra kiire, kaupallisuus, kilpailu, teennäisyys, keinotekoisuus
(maaseutu – kaupunki, retkeily/luonto – palvelut ja ihmiset ”luonnonolojen ja nykyajan mukavuuksien tulisi vaihdella vuoron perään”, kalareissu ”kalastuksessa kaikki kiire ja stressi kaikkoavat”, Haaparannan kauppakadun vilske, liikenne/matkailu – Lapin rauha ja luonto)
Suomalaisuus
(kaikissa elämäntavoissa, toisaalta vertaukset mm. Ruotsiin ja Norjaan, suomenkieli, tapahtumapaikat kansallismaisemissa, saksalaiset naiset)
- Poliittisia tekstipätkiä en ottanut keskiöön
- Käsikirjoituksen eka puolisko painottuu lampaantappoon, toinen puoli ystävyyteen.
Tulkitsin ja kärjistin niin, että alussa Sepe on se joka on ikään kuin vallan kahvassa, laittaa Valtterin likaisin hommiin, jälkipuoliskolla Valtteri alkaakin pistää vastaan.
Lisätietoja teatteri Havukasta: http://www.teatterihavukka.net/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti