7.11.2017

Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia



Kätlin Kaldmaa: Islannissa ei ole perhosia. Fabriikki kustannus. 2017.

Virolaisen Kätlin Kaldmaan romaani Islannissa ei ole perhosia kertoo karun kauniista islantilaisesta pikkukylästä ja yhden siellä asuvan suvun vaiheista. Sukupolvien ketju limittyy luonnonkierron vaiheisiin ja vanhoihin islantilaisiin taruihin. Meret ja vuoret kutsuvat isiä ja myöhemmin poikia, joskus tyttäriäkin. Pääosassa ovat vahvat naiset ja heidän lapsensa, jotka kasvavat kaikki omanlaisikseen, mutta sittenkin kiinni samaan routaiseen maahan.

Tarina alkaa merestä, jonka rannalle perustavat kotinsa Jónsi ja Gudrun, nuori aviopari. Kylää voi tuskin edes kutsua kyläksi, sillä siellä asuu ennestään vain muutama vanhus, kuten viisas Ragnhildur. Elämä on kovaa arvaamattoman luonnon ehdoilla, mutta kuitenkin omaa ja rauhallista. Gudrun synnyttää kaksi tytärtä. Sitten meri alkaa vetää Jónsia, ja hän lähtee tuntemattomille teille.

Naiset oppivat pärjäämän omillaan. Rauha rikkoutuu, kun joukko tuntemattomia miehiä perheineen saapuu paikalle ja alkaa jakaa maa-alueita keskenään. Kylä kasvaa, ja jokainen sukupolvi joutuu opettelemaan oman tapansa elää siellä. Paikka pitää otteessaan myös suvun jäseniä, jotka ovat kerran sieltä lähteneet ja niitäkin, joille se on tuttu vain vanhempien sukulaisten kertomuksista.

Teos leikittelee kielellä ja rikkoo perinteisen romaanimuodon rajoja esimerkiksi erikoisella tekstin asettelulla. Muodolla kikkailu ei jätä varjoonsa kaunista, polveilevaa tarinaa, joka olisi tosin kantanut ilman kokeellisia rakenneratkaisujakin. Kaldmaan runollinen kieli ja myyttisten kansantarinoiden hyödyntäminen tekevät lukukokemuksesta sadunomaisen. Kustantamolle kiitosta kirjan loppuun lisätyistä, kirjallisuustieteen opiskelijoiden kokoamista lukuvinkeistä, joista löytää lisää samaan aihepiiriin liittyvää luettavaa.

Hanne Heikkinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti