Veikko Huovinen : Joe-setä

Joe-setä: aikalaisten kertomuksia Josef Stalinista.

WSOY 1988

Kuvittanut Pekka Vuori

Lukupiiri 16.11.2011

keskusteli innokkaastiJoe-setä -kokoelmasta. Aiheet vaihtelivat historiallisista tosiasioista nykyaikaan. Tutussa piirissä erilaisten elämänkatsomusten ja kokemusten jakaminen on luontevaa, ja kuten tavallista, keskustelu rönsyili välillä kauas kirjan aiheista.

Pirkko palautti lukupiirin pohtimaan kirjan ydinsanomaa alla olevalla sitaatilla, jossa Stalin kauhistelee hyeenakoiran metsästystapoja luvussa ”Mesimäyrä” s. 73.

”Eipä tainnut Stalin tulla ajatelleeksi, että vallan turmelema, tunnoton ihminen on tuhansia kertoja petomaisempi kuin saaliikseen metsästävä hyeenakoira. Kaiken vallan ottanut ja poliisiarmeijan rakentanut diktaattori juoksee apurilaumansa kärjessä ja syö satoja ja tuhansia, miljoonia ihmisiä elävältä. Ylivoimainen lauma näykkii ja raatelee, repii ihmisarvon alas, puree sielut arpisiksi, sortaa ihmiselämää, hajottaa perheet, kiduttaa, eikä uhrilla ole mitään oikeuksia, koska lakia sovelletaan vääristellen ja mielivaltaisesti. ”

HS:n kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen kirjoitti lukupiirille kokemuksiaan Stalinin synnyinkaupungista Gorista, jota venäläisjoukot pitivät vallassaan vuoden 2008 elokuussa (sähköposti 20.10.2012):

”Gorissa on Stalinin museo, hänen mukaansa nimetty katu ja ennen oli patsaskin keskusaukiolla. Nyt se on mielestäni poistettu. Museon vieressä on marmorirakennelman alla vielä väitetty synnyinkotikin museoituna. Kaupungissa ei kannata sanoa mitään kielteistä oman kylän suuresta pojasta, sen opin kun siellä kävin. Museokaupassa myytiin makeaa Stalinin mukaan nimettyä viiniä. Hänen runokirjansa olivat loppu, kun itse kävin. Niissä on kuulemma kovin romanttisia ja lähes imeliä.

Stalinin kuvia muuten näkee taas ainakin täällä Irkutskissa. Kommunistit käyttävät häntäkin vaalitaistelussa.”

Hirmuvaltiaiden teot voidaan unohtaa tai pyyhkiä pois parin sukupolven aikana.

- Muistiin merkitsi Leena Marja Tikkanen -

PS. Heti tämän kirjoittamisen jälkeen, 30.11.2011, lehdissä oli uutinen Stalinin tyttären Lana Petersin kuolemasta 22.11.2011.Hän oli syntynyt 28.2.1926 ja syntymänimeltään Svetlana Stalina, 1957 hän vaihtoi sukunimensä äitinsä tyttönimen Allilujeva. 1967 hän loikkasi Intian kautta Yhdysvaltoihin ja meni siellä 1970 naimisiin William Petersin kanssa. Yhdysvalloissa hän julkaisi muistelmansa, jotka julkaistiin kaikissa länsimaissa lähes yhtä aikaa syksyllä 1967. Svetlana Allilujeva: Kaksikymmentä kirjettä ystävälle on suomentanut Markku Lahtela ja julkaissut Weilin & Göös vuonna 1967. Muistelmien toista osaa ei ole suomennettu, mutta se löytyy ruotsiksi nimellä Svetlana Allilujeva: Ett enda år, Bonnier, 1969.

Svetlana Allilujeva: Kaksikymmentä kirjettä ystävälle, s. 275:
"Tuskinpa he nimittävät meidän aikaamme "edistykselliseksi" ja tuskinpa he sanovat, että kaikki tehtiin "suuren Venäjän parhaaksi" ... Tuskinpa...

Juuri he sitten vihdoinkin sanovat oman sanansa, uuden, vaikuttavan, määrätietoisen sanansa - eiväätkä murise ja ruikuta...

He tekevät tämän käännettyään maansa historian lehteä tuntien tuskaa, katumusta, neuvottomuutta ja tämä tunne saa heidät elämään toisin. "