Lukupiiri 21.4.2010
Veikko Huovinen: Kuikka, 1963
Pakinoita, parodioita, humoreskeja
Näissä pakinoissa on Huoviselle ominaista satiiria ja vaikutta siltä, kuin hän pitäisi jotenkin pilkkanaan yhteiskuntaa ja ihmisiä, ikään kuin hän katsoisi sivusta elämää. Joskus mietityttää onko hän tosissaan vai ei.
Huomioni kiinnittyi siihen, kuinka vaivattomasti hän siirtyi aiheesta toiseen. Kertomukset liikkuvat hyvin erilaisissa aihepiireissä kuten kuvauksesta missikilpailuista käyntiin rintapastillitehtaassa, ruotsalaisista, jotka valtaavat A.J. Luikun kalastuspaikan, hyvistä ystävistä Hulkosta ja Välitalosta, joiden pojat aiheuttavat harmeja, oravanmetsästäjän sihteeristä, juhla-ateriaan Tenkkemä-aavalla, jossa todetaan Schroderuksen olevan poromiehille aivan liian hyvä kokki.
Toisaalta olisi luullut, että hän olisi jatkanut alkamaansa tarinaa, saako dosentti Österling kuikan ammutuksi vai ei. Jätetään lukijan arvattavaksi kuinka käy.
Pakinoista huomaa kuinka monipuolinen kirjailija Huovinen on. Lopuksi haluan siteerata Kainuun Sanomia, joka uutisoi tuhkapilvestä: ”Ihmisellä on tässä maailmassa kusiaisen valtuudet.”
Kirsti Mikkonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti