29.6.2010

Seuratansseja 2


Seuratansseja 2
Kansantanssinuorten Liitto 2010

Kun lavatanssikesä on parhaimmillaan on mielenkiintoista kuunnella myös musiikkia, jonka tahdissa aiemmat sukupolvet tanssivat. Seuratansseja 2 –levyllä esitellään laaja seuratanssirepertuaari polkkia, tanhuja, masurkoita ja valsseja eri puolilta maailmaa. Soittajana on Kansantanssinuorten Liiton yhtye.

Suomessa seuratansseja on tanssittu yleisesti etenkin 1800-luvulla illanvietoissa, suurten työjuhlien yhteydessä kuten esim. harjakaisten, sadonkorjuun tai kylvön jälkeen. Vanhassa suomalaisessa kyläyhteiskunnassa pyrittiin työ tekemään mieluisaksi. Etenkin nuoria houkuteltiin talkoisiin töiden jälkeen pidettävillä talkootansseilla. Talkoot olivat myös oiva tilaisuus tutustua vastakkaiseen sukupuoleen.

Nurkkatanssit olivat taas nuorten itsensä järjestämiä tilaisuuksia, joita järjestettiin pelkän huvin vuoksi.Nuoret karkasivat myös pitämään tansseja ladoissa, tienristeyksissä, silloilla ja laitureilla.Tanssimusiikista vastasi kiertävä pelimanni.

Tanssihuvien virkistävän vaikutuksen ymmärsi aikoinaan myös Elias Lönnrot. Hän kirjoitti Mehiläisessä v.1837 näin: - Kauniit ilot, leikit ja huvitukset ovat rasitusten jälkeen virvoittavaisia. Kohtuullisesti nautittuina ne kartuttavat sekä ruumiin että mielen hyvää, panevat veren ja muut nesteet paremmin liikkeelle. Töistä päästyä sopii itsekunki ilahutella itseänsä ja toimittaa muillekin, erittäin lapsille ja nuorelle kansalle syyttömiä huvituksia.

Levy on oivaa harjoittelumusiikkia kaikille tanssinharrastajille (HH).

10.6.2010

Guillaume Duprat, Pannukakusta päärynäksi


Guillaume Duprat, Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty. Nemo. 2009

Guillaume Duprat on ranskalainen kosmografi, maailmankuvauksen tutkija, joka on tehnyt kiehtovan teoksen eri aikojen maailmankäsityksistä. Duprat tutki 8 vuotta eri mytologioita, antropologiaa, tieteiden ja uskontojen historiaa ja selvitti, miten eri aikoina on maailmankuva esitetty.

Teos on jaettu eri lukuihin sen mukaan, mikä muoto kulloinkin maailmankäsityksen perustana on. Niinpä teoksessa on lukuja, joissa maailma kuvataan saarina, kolmioina, monikulmioina, ympyränä ja pallomaisena.

Mielenkiintoista teoksessa on se, että maailmankuvan esitys eri aikoina ei ole kulkenut suinkaan aina ajallisesti kohti meidän aikamme maailmankäsitystä. Pallomaisena maailman ovat esittäneet esim. kreikkalaiset filosofit jo 2400 vuotta sitten, kun taas vielä 1900-luvulla joillakin kansoilla on ollut käsitys maailmasta pannukakkuna ja se käsitys joillakin lienee edelleen.

Duprat on kuvittanut teoksen itse. Kuvat ovat mielikuvituksellisia piirroksia erilaisista muodoista ja niissä on paljon myyttisiä kuvia esim. käärmeistä tai häristä kannattelemassa maailmaa. Mitä enemmän kuvien kehittäjät ovat aikoinaan matkustelleet ja nähneet eri seutuja, sitä lähempänä maailmankäsitykset ovat meidän aikamme tutkijoiden käsityksiä.

Eri aikoina on mietitty myös sitä, mitä maapallon sisällä on. Mm. Galilei päätyi käsitykseen, että maapallon sisin on kova kivi, jossa on magneettista vetovoimaa, koska esineet putoavat aina alaspäin. Teos on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta se kiehtoo myös aikuisia ja sopii hyvin yhdessä tutkittavaksi. (PA)