30.5.2012

McCartney, Paul: Kisses on the bottom

McCartney, Paul
Kisses on the bottom
MPL Communications p2012



Beatles-legenda Paul McCartneylle (kesäkuussa 70 v.) kävi samoin kuin monelle muulle ikääntyessään: hän ryhtyi muistelemaan menneitä. Tarkemmin sanoen sitä, mitä hänen lapsuudenkodissaan musisoitiin. Hänen isänsä oli amatöörimuusikko pianisti ja tapana oli, että sukulaiset ja ystävät kokoontuivat laulamaan 1930-40- lukujen amerikkalaisia jazz-ja viihdesävelmiä etenkin juhla-aikoina. Isä säesti pianolla ja myöhemmin Paul pääsi säestäjäksi.

Kisses on the bottom – cd koostuu tästä musiikista , lisäksi hän on säveltänyt itse kaksi kappaletta: Only our hearts ja My Valentine, joka on osoittautunut todella suosituksi. Perinteisistä lauluista mainittakoon mm. It’s only a paper moon, Bye bye blackbird ja The glory of love.

Kun kyse on pop-musiikin legendasta ovat myös muut levyllä esiintyvät muusikot huippuluokkaa. Bändin johtajana ja pianistina on Diana Krall. Stewie Wonder soittaa yhdessä kappaleessa huuliharppua ja Eric Clapton kitaraa.

Levyn kokonaissoundi on lämmintä, pienimuotoista ja verkkaista musisointia. Se on aivan toisenlaista, mitä Paul McCartneyltä on totuttu kuulemaan. Ei rockia eikä rollia vaan hän on jättänyt kitaransa ja keskittynyt nostalgiseen ja eleettömään lauluun vanhoja sävelmiä tulkitessaan. (HH)

Lukupiirin kesävinkit

Kajaanin kaupunginkirjaston lukupiiri

keskiviikkona 9.5.2012
Veikko Huovinen Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (WSOY 2004)

Lukupiirissä saattelimme Konstan vanhuuden asuinsijoilleen Kainuuseen.

Sama vanha Konsta, joka nuorena miehenä Lentualla tutki luonnon ihmeitä vaeltaa tottuneesti metsien halki. Askel on rauhallisempi ja lepotauot pidempiä kuin ennen, mutta mieli on virkeä. Ukko on ”käpsäkästi olemisen syrjässä” edelleen. Vanhaa ja tuttua, menneen muistelua ja rauhallista eloa hän etsii. Naisihminenkin on tullut tutuksi sen verran, että tietää, miten hänet voittaa puolelleen, joten löytyyhän se kortteeri. - Selman ja Hempan pihamökkiin jätimme hänet odottamaan kesää ja pohtimaan elämän arvoituksia.

Lukupiiriläiset lähtivät myös kesätauolle. Syksyn tapaamisiin jäi vielä kaksi Veikko Huovisen teosta.

”Pojan kuolema” on aiheena 19. syyskuuta 2012 klo 17.
”Luonnonkierto : novelleja, pakinoita, lyhyitä erikoisia 1950-2001” (Siltala, 2012) luetaan lokakuussa, aika sovitaan myöhemmin.

Kiitokset jälleen kaikille lukupiiriin osallistuneille! Kevään aikana kirjaston lukupiiri kokoontui viisi kertaa ja siihen osallistui 75 henkeä. Tämän lisäksi Kajaanilaiset lukupiirit tapasivat Lainan päivänä 8.2.2012.

Linkkivinkkejä kesään

• Panu Rajala kertoo käynnistään Kajaanissa 6.5.2012

• Tarja Kerttula lähettää kaikille lukupiiriläisille terveisiä. Hänen ajatuksiaan kirjoista voi lukea blogista ”Lukupiiri on sivuseikka”


Lisää kirja-arvosteluja, keskusteluja, vinkkejä ja linkkejä kirja-ihmisille löytyy sivustolta: http://www.kirjasampo.fi/fi


• Veikko Huovinen-seuran kesätapahtumia

• Kajaanin runoviikko

Antoisaa ja kaunista kesää! Kirjojen merkeissä tavataan.

Leena Marja Tikkanen

14.5.2012

Helena Meripaasi: Kultaiset sudet

Helena Meripaasi: Kultaiset sudet. Otava. 2012.


Helena Meripaasi on kirjoittanut useita koira-aiheisia nuorten romaaneja, joissa hyvinkin tarkkaan kuvataan koiran hoitoa, kasvatusta ja koulutusta. ”Kultaiset sudet” on juuri ilmestynyt uusin osa ”Irin kennel” –sarjasta. Varhaisnuorten elämää kuvaava teos opastaa nuoria vastuulliseen lemmikin hoitoon ja kaunokirjallisesta muodosta huolimatta antaa paljon tietoa koirien hoidosta ja mm. eri koiraroduista. Eläinsuojelullinen näkökulma tuodaan selkeästi esiin.

Teoksen päähenkilö on alakoulua käyvä Iri, jonka vanhemmilla on kennel ja koirahoitola. Iri ja hänen ystävänsä Minkkis ovat jo melkoisia koira-alan asiantuntijoita, joiden päivittäiseen elämään koirat kuuluvat oleellisena osana. Irin kodin lähettyville on ilmaantunut uusi Kultaisen suden kennel, jonka toiminta vaikuttaa epäilyttävältä. Tytöt havaitsevat kennelin pihalla liikettä, joka viittaa pentutehtailuun. Kennelin toimijat esiintyvät uhkaavasti. Kennel tarjoaa sekarotuisia koiranpentuja ja koirasuden risteytymiä kyseenalaisin lupauksin ja tuloksena on vaikeuksia pentujen ostajille.

Kirjassa kuvataan koiraperheen arkielämää, vanhempien ja isovanhempien tekemisiä, tyttöjen päivittäisiä touhuja koirien kanssa. Teoksen juonena kulkeva salapoliisitarina saa ratkaisunsa, mutta teoksen varsinainen anti on joka sivulla tarkkaan selostettu koiraelämän kuvaus. Varhaisnuorelle koirakuumeen omaavalle kirja antaa hyvän kuvan siitä, millaista koiran omistaminen on. Teos ei sinänsä auta koirakuumeeseen, vaan saattaa lisätä sitä pahastikin. Yhteiselo koirien kanssa on kuvattu sen verran eloisasti, että itse kukin voi kuvitella nelijalkaisen tassuttamassa kotonaan, jos sellaista ei siellä vielä ole. PA.

7.5.2012

Åsa Larsson: Uhrilahja

Åsa Larsson: Uhrilahja

alkuteos: Till offer åt Molok, ilmestyy suomeksi toukokuussa 2012

Uskonnolliset pohdinnat ovat usein lähtökohtana Åsa Larssonin kirjoissa. Vanhan testamentin Molok lupasi rikkautta ja menestystä, jos hänelle uhrasi kalleinta, mitä omistaa. Millainen ihminen uhraa oman lapsensa?

Aluksi ammutaan karhu, koska se on syönyt koiran. Avatun karhun vatsasta löytyy karmea yllätys. Tästä alkaa merkillisesti samaan sukuun kertyvien murhien ja onnettomuuksien sarjan selvittely. Tapahtumien juuret ulottuvat kauas menneisyyteen.

Tarina kulkee rinnakkain nykyajassa ja 1900-luvun alussa. Kirjailija on hyödyntänyt Kiirunan kaivoksen ensimmäisestä johtajasta Hjalmar Lundbohmista kerrottuja todellisia, myyttisiä ja romanttisia tarinoita. ”Lapin kruunaamattoman kuninkaan” vaikutus ulottui eri aloille, kuten kaupunkikuvan rakentamiseen, sosiaalisten ja kirkollisten olojen kehittämiseen sekä koulutuksen järjestämiseen Kiirunassa.

Åsa Larsson on todennut, ettei voisi kuvitella kirjojensa tapahtumia mihinkään muualle. Hän on kasvanut Kiirunassa ja siteet sinne ovat edelleen vahvat. Hänen isoisänsä oli Erik ”Kiruna-Lasse” Larsson, joka voitti vuoden 1936 olympialaisissa 18 km hiihdon, mutta kääntyi laestadiolaisuuteen ja lopetti kilpauransa.

Viidennen Rebecka Martinsson –kirjan juoni vie vauhdikkaasti mukanaan. Mieleenpainuvinta kirjassa on silti ympäristön ja luonnon kuvaus sekä henkilöt, joiden suomenkieliset lausahdukset ja aito Norrbottenin murre riemastuttavat. Ajankohta on sattuva, Kiirunan kaupunkia kirkkoineen ja Lundbohm-museotaloineen ollaan siirtämässä pois tieltä, kun kaivoskäytävät porautuvat vanhan keskustan alle.


Historiasta kiinnostuneelle:
Frestelsens berg: en roman om Kiruna-Lasse / Karl Erik Johansson i Backe. 1983.
Hjalmar Lundbohm: "Lapplands okrönte kung." / Åström, Yngve. 1965
(lmt)