Herman Geijer: Kriisit, katastrofit ja maailmanloput : kaksitoista tapaa varautua

Herman Geijer: Kriisit, katastrofit ja maailmanloput : kaksitoista tapaa varautua.

Art House, 2019.

Kirja aloitetaan skenaariolla, jossa lukijaa kehotetaan kuvittelemaan, miltä tuntuisi herätä kuolleessa kaupungissa. Missään ei näkyisi ketään, eikä sille olisi mitään ilmeistä syytä. Monet maailmanloppua käsittelevät sarjat ja elokuvat alkavat näin, mutta kirjassa aihetta käsitellään suhteellisen realistisesta näkökulmasta.

Kirja on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä aihetta tarkastellaan tieteelliseltä kannalta. Kumpi on esimerkiksi todennäköisempi kansainvälisen tuhon aiheuttaja: aurinkomyrsky vai pandemia? Myös katastrofikäyttäytymiseen, riskinhallintaan ja tiedottamiseen pureudutaan tarkemmin, sekä siihen, mitä ovat ne perustarpeet, joita hengissä selviytyminen vaatii.

Toisessa osassa luetellaan ne kirjan nimessäkin luvatut kaksitoista tapaa varautua kriisitilanteisiin ja annetaan konkreettisia esimerkkejä noiden keinojen toteuttamiseksi. Ne ovat itseasiassa ihan hyviä ohjenuoria myös jokapäiväiseen toimintaan, eivätkä vain maailmanlopun varalle. Jollain tasolla kirjan myöhempi osa muistuttaakin sisällöltään hieman elämäntaito-opasta.

Vakavasta teemastaan huolimatta teos onnistuu olemaan hauska ja nopea luettava. Geijer on kirjaansa varten tutkinut aihetta käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita ja raportteja, sekä tehnyt haastatteluja, joten hänen tekstinsä ei ole niin tuulesta temmattua kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Eli halusitpa sitten varautua zombien hyökkäykseen tai tulipaloon, niin tästä kirjasta on helppo aloittaa valmistutuminen.

Mari Hannula

Mikko Moilanen: Suomen pyövelit

Mikko Moilanen: Suomen pyövelit

Docendo, 2019.

Jos kaipaa syksyn synkeyteen sopivaa luettavaa, kannattaa tarttua Mikko Moilasen teokseen Suomen pyövelit. Mustiin kansiin painettu opus käy läpi ammattikunnan veristä historiaa, ja samalla pureutuu yksittäisten pyöveleiden vaiheikkaaseen elämään. Myös Kajaani on vahvasti edustettuna tässä surkeiden sattumusten sarjassa. Kuolemantuomioita toimeenpantiin täälläpäin ahkerasti, ja täkäläiset lääninpyövelit pyörivät keikkojen perässä pitkin Suomea. Toisinaan matkat menivät myös rankan juopottelun puolelle. Pyövelin työ näyttäisi olleen rankkaa kaikin tavoin.

Nykypäivän oikeusvaltiota alkaa kummasti arvostaa, kun lukee esimerkkejä entisaikojen oikeudenkäytöstä. Rangaistukset olivat ankaria ja erittäin julkisia. Pyöveli toimitti kuolemantuomioiden lisäksi ruoskimis- ja häpeärangaistuksia ja hoiti kaikenlaisia hanttihommia, jotka eivät kunnialliselle väelle sopineet.  Ammattikunta oli kauttaaltaan pelätty ja halveksittu, vaikka työn tärkeyttä harvoin kyseenalaistettiin. Monet alkuaikojen pyöveleistä olivat itse asiassa armahdettuja rikollisia, jotka saivat vaihtoehdoikseen tarttua mestauskirveeseen tai tulla itse mestatuiksi. Tämä osaltaan selittää miksi heitä kartettiin. Kirja osoittaa myös, että teloituksen möhliminen saattoi käydä pyövelille itselleen hengenvaaralliseksi. Suomessakin tiedetään tapaus, jossa pillastunut väkijoukko kävi kömpelön pyövelin kimppuun ja pahoinpiteli tämän hengiltä. Kirja on täynnä vastaavia karuja anekdootteja.

Huomattava osa Moilasen kirjan tiedoista on kokonaan uusia. Hän on tonkinut lukuisia arkistolähteitä ja käynyt läpi perimätietoa, laatien samalla kattavan kuvauksen entisaikojen ankarasta oikeudenkäytöstä. Sekä niistä unohdetuista ihmisistä, jotka kirveitä heiluttivat. Pyöveleiden historia ei ole aiheena kevyimmästä päästä, mutta kirjan äärellä on helppo viihtyä ja kauhistua.

Tuomas Kumpula

Kirjavinkkejä YouTubessa

Kirjavinkkejä löytyy myös Kajaanin kirjaston omalta YouTube-kanavalta Kaupunginkirjasto Kajaani! Kirjavinkkien lisäksi kanavalle on tulossa myös keskusteluja kirjallisuudesta ja ohjevideoita mm. omatoimikirjaston käyttöön.

Tove ja toverit -videolla esitellään Tove Janssoniin liittyvää kirjallisuutta.

Nyt puhutaan -sarjassa kirjaston työntekijät keskustelevat mieltä polttavista aiheista. Sarjan ensimmäisellä videolla on aiheena tällä hetkellä luettavana olevat kirjat.

Matt Haig: Huomioita neuroottiselta planeetalta

Matt Haig: Huomioita neuroottiselta planeetalta

Aula & Co. 2019.

Brittiläinen kirjailija Matt Haig (s. 1975) tarttuu uusimmassa teoksessaan aiheeseen, joka koskettaa yhä useampia modernin maailman asukkaita: stressiin ja ahdistukseen. Hän pohtii aihetta diginäkökulmasta. Siinä missä internet ja sosiaalinen media ovat avanneet meille uusia mahdollisuuksia, ne myös kuormittavat meitä. Haigilla on tästä omakohtaista kokemusta, sillä hän on kärsinyt vuosia ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista.

Haig ei väitä, että hänen mielenterveysongelmansa johtuvat kokonaan internetistä. Kuitenkin hän on huomannut, että tauko sosiaalisesta mediasta ja älypuhelimen käytöstä rauhoittaa hänen levottomuuttaan. Aivomme kuormittuvat jatkuvasta tietotulvasta. Silti olemme niin tottuneita ärsykkeisiin, että hiljaisuudessa oleminen ilman häiriötekijöitä voi tuntua vaikealta.

Sosiaalinen media saattaa aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Vertaamme omaa elämäämme niihin siloteltuihin kuviin, joita ihailemamme ihmiset julkaisevat. Ylikuormitukseen voivat johtaa yhtä lailla uutiset, joita on helppo seurata halutessaan minuutti minuutilta. Pelko kauhean tapahtuman jälkeen leviää netissä kuin ”digitaalinen maastopalo”, kuten Haig osuvasti huomauttaa.

Haig ei sorru saarnaamiseen tai kehota palaamaan kirjekyyhkyjen aikakaudelle. Sen sijaan hän kannattaa tietoisempaa netin käyttöä ja tarvittaessa sieltä vetäytymistä. Kirjaan hän on koonnut erilaisia listoja nykyajassa selviämiseksi, esimerkiksi ”Kuusi tapaa pysyä kärryillä uutisista menettämättä järkeään” ja ”Näin elät 2000-luvulla saamatta paniikkikohtausta”.

Kirjan tyyli on helposti lähestyttävä ja ajoittain humoristinenkin. Kirjailijan omat kokemukset yhdistyvät kiinnostavasti faktatietoon. Lopputulema on varovaisen toiveikas: nykyajassa on mahdollista selvitä menettämättä järkeään, kunhan oppii pitämään huolta oman jaksamisensa rajoista.

Hanne Heikkinen

Sirke Happonen: Muumiopas

Sirke Happonen: Muumiopas.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.

Muumihahmot ovat tuttuja varmasti kaikille suomalaisille ja niihin voi törmätä esimerkiksi kauppareissulla. Pyöreiden muotojen alle kätkeytyy kuitenkin paljon viisauksia. Muumilaakson hahmot näyttäytyvät erilaisina kirjoissa ja sarjakuvissa eivätkä ne ole pelkästään lasten hahmoja.

Oppaassa on esitelty kaikki Tove Janssonin hahmot, Muumipeikosta ja Pikku Myystä aina Tuhtoon ja Ti-ti-uuhun. Osa kirjassa esitellyistä hahmoista on nähty vain sarjakuvissa. Janssonin kuvitukset ovat ihana lisä kirjassa ja niitä on paljon. Kirjassa kerrotaan myös muumihahmojen synnystä ja kehittymisestä. Tiesitkö esimerkiksi, että Mörkö on nainen ja Jansson ei halunnut muuttaa hänen yksinäistä kohtaloaan. Siitä huolimatta hän on visioinut Mörölle miehen ja heille liudan jälkeläisiä.

Kattava Muumiopas tutustuttaa lukijan hahmojen ajatuksiin ja luonteisiin. Jos ei jaksa lukea opasta kokonaan, kannattaa perehtyä ainakin muuntaudu-osuuksiin, esimerkiksi ”muuntaudu Muumipeikoksi”. Niihin on summattu hahmon sisin leikkimielisellä tavalla. Muuntautumisia ei ehkä kaikkien hahmojen kohdalla kannata ottaa aivan kirjaimellisesti, mutta niistä löytyy myös varteenotettavia elämänohjeita.

Olen aina ollut muumifani, muistan televisiosarjan vuorosanoja ulkoa ja keittiön kaapit ovat täynnä muumimukeja. Kirjasta saa kuitenkin paljon uutta tietoa ja siitä voi jopa oppia itsestään, paljastui että minäkin olen ennemmin homssu, mitä hemuli.

Kirjoittaja Sirke Happonen on filosofian maisteri, jonka väitöskirja Vilijonkka ikkunassa (WSOY, 2007) käsittelee Tove Janssonin teoksia, niiden kuvan ja tekstin kokonaisuutta. Myös väitöskirja on tutustumisen arvoinen, jos haluaa tarkempaa tietoa Tove Janssonin työstä ja työskentelytavoista.

Heidi Tuikka

Vesa Sisättö: Unohtunut avain joka upotti Titanicin

Vesa Sisättö: Unohtunut avain joka upotti Titanicin : ja muita historian mokia.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014.

Mitä yhteistä on Titanicilla, Lontoon vuoden 1666 suurpalolla ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudella? – Joku mokasi, ja pahasti.

Entä mitä tapahtui, kun yhdysvaltalainen kemisti Thomas Midgley keksi 1921 yhdistää bensiiniin tetraetyylilyijyä? Hän tuli mullistaneeksi autoilun seuraaviksi vuosikymmeniksi luomalla edullista mutta korkealaatuista polttoainetta, ”etyyliä”. Harmi vain, että polttoaineessa käytetty lyijy on ihmiselle erittäin myrkyllistä: se aiheuttaa erityisesti hermostovaurioita ja voi lisäksi vaurioittaa sisäelimiä. Etyyliä valmistavissa tehtaissa tapahtui useita kuolemaan johtaneita lyijymyrkytyksiä, ja autot levittivät pakokaasun mukana lyijyä kaupunkien ilmaan ja maaperään. Hups?

Unohtunut avain joka upotti Titanicin esittelee paitsi suurkatastrofeihin johtaneita kömmähdyksiä, myös sellaisia erehdyksiä, joista koitui jotakin hyvää. Pisan vino kirkontorni, Coca-Cola Classic ja Berliinin muurin murtuminen ovat tästä oivia esimerkkejä: tornista oli tarkoitus tulla tavallinen suora kellotorni, ei suosittu nähtävyys, New Coken oli tarkoitus olla kilpailijaansa Pepsiä parempaa, ei kasvattaa perinteisen Coken suosiota, ja Günter Schabowskin oli todellakin tarkoitus vain tiedottaa matkustusrajoitusten lieventämisestä, ei julistaa rajojen avaamista.

On suurissa mokissa sekin hyvä puoli, että niistä voi jälkikäteen kirjoittaa mielenkiintoisen kirjan, jotta kaikki voivat naureskella tehdyille virheille yhdessä, tai ottaa niistä jopa opiksi.

Jaana Jauhiainen

Jussi Marttinen : Palvelukseen halutaan robotti

Jussi Marttinen : Palvelukseen halutaan robotti – tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. 2018.

Robottilentokoneet, dronet, robottiautot ja - laivat kuljettavat meitä tulevaisuudessa. On hupi-, apu- ja opetusrobotteja, robotti-imureita, -ruohonleikkureita ja terapiarobotteja, hylkeenpoikasia. Nämä ovat vain jäävuoren huippu, teollisuusrobottien yhteenlaskettu liikevaihto on lähes satakertainen muihin verrattuna. Jäämmekö vaille työtä ja ihmissuhteita? Halutaanko ihminen vapauttamassa ihmisestä?

Marttinen selvittää kirjassaan teknologian kehitystä ja vaikutusta talouteen ja työllisyyteen. Kehruu-Jennystä alkanut teollisten vallankumousten sarja huipentuu Teollisuus 4.0 -nimitettyyn vaiheeseen. Uudet teknologiat eivät ole fyysisiä laitteita, vaan käsitteitä kuten pilvipalvelut, tekoäly, big data eli suurten tietomassojen käsittely ja esineiden internet, jossa laitteet kommunikoivat keskenään tietoverkkojen avulla.

Marttinen erittelee automatisaation, robotisaation ja digitalisaation kehittymistä, saavutuksia ja seurauksia. Uhkaako tekoälyn tuominen koneisiin käynnistää robottien ylivallan synkimpien tieteiselokuvien tapaan ja tuhota ihmiskunnan? Voivatko ne ainakin korvata ihmiset missä tahansa tehtävässä?

On myös ajateltu, että ihminen voidaan muuttaa tekoälyn ja älyn hybrideiksi. Ihmiset voisivat luoda yhteyden pilveen, jossa tuhannet tietokoneet täydentäisivät älyämme. Näistä visioista ollaan vielä kaukana, mutta älyä on jo lisätty vaatteisiin, älykelloihin ja laseihin tai ihon alle laitettaviin implantteihin.

                  

Ihmisen kokemuksia ja työtehoa voidaan parantaa virtuaalitodellisuudella tai lisätyllä todellisuudella. Pokemon Go –pelin lisätty todellisuus koukuttaa. Samaa tekniikkaa on hyödynnetty esimerkiksi autoteollisuudessa, sisustussuunnittelussa ja sodankäynnissä. Teollisuudessa työohjeet ja 3D-mallit voidaan heijastaa älylaseihin, jolloin työntekijällä on kädet vapaana ja ohjeet esillä koko työn ajan.

Ihminen ei katoa ainakaan vielä. Robotit ja tekoälysovellukset ovat toistaiseksi kapea-alaisia, tiettyyn tehtävään suunniteltuja. Mitä kehittyneemmäksi ja monimutkaisemmiksi robotit muuttuvat, sitä herkemmin ne vikaantuvat. Robottien kehittäminen on myös kallista. Suurimmat hyödyt ovat tähän mennessä löytyneet ihmisen ja koneen yhteistyössä. Esimerkiksi autoteollisuudessa robotit ovat keskeisiä, silti työntekijöitä tarvitaan, kuten Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointikampanja osoittaa. Lääketieteen kehittymiselle tekoälysovellusten käyttö antaa aivan uusia ulottuvuuksia.

Teknologia on korvannut työntekijöitä ennen, tekee sitä nyt ja tulevaisuudessakin. Uusia ammatteja syntyy kadonneiden tilalle. Automaatioinsinöörinä työskentelevä Jussi Marttinen suhtautuu tulevaisuuteen luottavasti ja haluaa kirjallaan lisätä tietoa ja poistaa turhia pelkoja tekniikan kehittymisestä.

Lisää tekoälystä:

Pentti Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit. (2017)
Tekniikan tohtori kertoo tekoälyn kehittymisestä ja pohtii tietoisuutta ja sen olemusta selkeästi ja kiinnostavasti. Kirjassa on hyvä sanasto asiaan liittyvistä termeistä ja käsitteistä.

Leena Marja Tikkanen

Konkarin rubiinit

Konkarin rubiinit: perhosharrastajan parhaat jutut ja viimeisimmät vinkit / toim. Tuomo A. Komulainen. Suomen Perhostutkijain seura, 2017. 447 s.

Kirja vie perhostieteelliselle eli lepidopterologiselle leirinuotiolle, jonka ääressä viihtyy tarinoita kuunnellen, konkarien kokemuksia ihmetellen ja värikkäisiin, upeisiin kuviin uppoutuen. Keräilystä kiinnostuneelle on ohjeita ja neuvoja harrastuksen syventämiseen.

Mitä vastaat, kun poliisi kysyy miksi kaahaat 125 km tunnissa 70 tietyömaa-alueella aamuyöstä? ”Koska mulla on perhonen, josta mun pitää päästä katsomaan mikä se on!”. Poliisit katsovat toisiaan, aprikoiden onko ajaja aivan viisas. – Sakkolappua ei koskaan tullut. 

Mukana on eri-ikäisiä ja eriäänisiä kertojia. Toivo Tauriainen on kirjoittanut juttunsa ”pokemon-polven XD-läppä” -kiellellä. ”Sukulaiskundilla oli sama skruudaustalli ja ihan jees lookki: mustaa, brunaa, valkeeta ja rödaa. ” - Näinkin voi matarakiitäjästa kertoa kuvatekstissä. 

Slangisanakirjaa ei ole mukana, mutta perhossanastoa on sivun verran esitelty.

Ötököiden ja kasvien nimien keksimisessä tutkijat ovat osoittaneet kielellistä luovuutta, kaikki kunnia Linneen systematiikalle. Synkkänopsayökkönen, haavanlasisiipi, riikinkukkokehrääjä, haapahangokas, isonokkayökkänen, valkotäpläkoisa, pikkuhäiveperhonen, sorsimoyökkönen. 

Toimittaja on kiimannut harvinaisen etelänhopeatäplän jäljissä hetteikköön, jossa lietekerroksen alla on jopa kolme metriä vettä. Pelastuminen pitkävartisen haavinvarren varassa on enemmän sattumaa kuin viisautta. Perhonenkin lensi menojaan. 

Perhostutkimus on maantieteellisesti tasa-arvoista, myös näiltä raukoilta rajoilta löytyy saalista. Suot ovat hyviä perhosten keräilypaikkoja, Pohjois-Suomesta ja tuntureilta löytyy perhosia. Maallikko ei tajua, miksi perhosia pitää kerätä taulukaupalla neuloihin. Anteeksiannettavaa, koska lopputulos on kuin kaunein taulu.  Jospa ne viimeiset yksilöt eivät tule naulituiksi. Myös perhosten valokuvaukseen opastetaan ja taito on kirjassakin hyvin todistettu.

Kirjan toimittajan mukaan perhosharrastuksessa on kyse muistojen, kokemusten ja tunnetilojen keräämisestä. Sydämestä lähtenyt innostus on tuottanut ihastuttavan tuloksen. Kesää ikävä.

(lmt)

Villiyrtit ja luonnonyrtit

Satu Hovi: Luonnonyrtit - tunnistaminen, terveysvaikutukset, reseptit, 2017 (366 s).
Annika Hannus: Villiyrtit – hyvinvointia kotikulmilta, 2017 (191 s.)  

Villiruokaharrastus on holistinen ajanviete, joka hurahduttaa, hullaannuttaa ja villiinnyttää, todetaan Villiyrtit -kirjassa. Myös yrttikirjallisuus on villiintynyt ja tuplaantunut vuodesta toiseen. Sisältö vaihtelee kasvitieteen, terveysvaikutusten, luonnonkosmetiikan ja ruokaohjeiden välillä. 

Satu Hovi toimii luonnonyrttikouluttajana ja on julkaissut kirjoja myös keskiajan ruoista ja puvuista. 101 luonnonyrtin ominaisuudet, näköislajit, ravinto- ja lääkekäyttö on koottu kunkin kasvin kohdalle tiiviisti. Ruokareseptit löytyvät myös yrttien kohdalta. 

Villiyrtit -kirjan on kirjoittanut viisi eri alojen asiantuntijaa luonnontieteilijästä kokkiin.  34 yrttiä, niiden keruu, käsittely ja säilöminen, ruokaohjeet sekä elämäntapaohjeita kauneuskylvyistä, joogasta ja luonnossa liikkumisesta esitellään kukin omassa luvussaan. Se on suunnattu erityisesti kaupunkilaiselle, vaihtoehtoisen elämäntavan etsijälle. 

Molemmissa kirjoissa kehotetaan tarkkuuteen kasvien keräämisessä ja omaa vastuuta yrttien käytössä. Laajemmassa Luonnonyrtit-kirjassa on lisäksi omat lukunsa rauhoitetuista ja uhanalaisista kasveista. Siinä on varoitettu valokosketusihottumasta sekä muistutettu yrttien mahdollisista yhteisvaikutuksesta toistensa tai lääkkeiden kanssa. Parikymmentä yleistä myrkkykasvia ovat saaneet oman lukunsa ja kuvansa. 

Säilömistapoja löytyy kuivaamisen, pakastamisen, suolaamisen, hapattamisen ja uuttamisen lisäksi jännittävä, hiostaminen. Petunkeruun ohjekin löytyy Luonnonyrtit -kirjasta. Yrttien käsittelyyn vaaditaan kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Hyvä, jos on laaja tila, jossa voi levittää, ripustaa ja säilyttää kuivuvia yrttejä, ruukkuja ja astioita niiden käsittelyyn.  

Lähdeviitteitä ja verkko-osoitteita lisätiedon hankkimiseksi kirjoista löytyy runsaasti. Luonnonyrtit tuo esiin uudempia kirjoja ja artikkeleita. Villiyrtit muistaa myös vanhempia perusteoksia kuten Toivo Rautavaaran klassikot.  (lmt).
 

Lista 2016 ja 2017 ilmestyneistä yrttikirjoista Kajaanin kaupunginkirjastossa
Gustawson, Marlene         Villivihanneskeittokirja  2017              
Nageleisen, Anne-Marie   Laatikkopuutarhurin opas : runsas sato ruutuviljelystä  2017
Tallberg, Sami                     Villiyrttikeittokirja  2017                        
Mæhlum, Anne                    Luonnosta lautaselle  2017                  
Hannus, Annika                  Villiyrtit : hyvinvointia kotikulmilta  2017
Israelsson, Lena                  Vihreää ympäri vuoden : keittiöpuutarhurin opas satokauden    pidentämiseen  2017
Hovi, Satu                             Luonnonyrtit : tunnistaminen, terveysvaikutukset, reseptit  2017                            
Allaway, Zia                        Syötävän herkullinen sisäpuutarha   2017                   
Toivanen, Jouni                  Viettelevät villiyrtit : luonnon herkkuja arkeen ja juhlaan  2016    
Lehmuskallio, Eija              Villiyrtit : tunnistusopas  2016            
Keogh, Michelle                   Terveellistä ja hyvää kotikuivurista : kaikkea hedelmänauhoista juuressipseihin 2016
Piippo, Sinikka                     Villivihannekset : terveyttä pihoilta, niityiltä ja metsistä   2016
Borgen, Annemarta            Minun yrttini : historia, viljely, ruokaohjeet   2016
Lehtonen, Ulla                      Syö itsesi terveeksi : 100 kotimaista puutarhakasvia ruokana & rohtona  2016
Tallberg, Sami                     Villiyrttikeittokirja       2016                   
Flyktman, Reima                 Helppo puutarhakirja  2016                 
Kiiveri, Anu                           Rock'n'roll juicer          2016                                                
Vermasheinä, Kaisa            Lempeää kauneutta luonnosta : valmista itse hyvän olon kosmetiikkaa  2016
Kivimetsä, Raija                   Villiinny villivihanneksiin : elinvoimaa ja energiaa luonnosta  2016
Werner, Maiga                     Keittiön ihanimmat mausteyrtit  2016                          Luonnonyrttiopas        2016