27.4.2016

Fucik, Julius A festival of Fucik



Fucik, Julius
A festival of Fucik
Chandos  2015

Orkesterimusiikin juhlaa koko levyllinen löytyy cd:ltä A festival of Fucik. Se sisältää tsekkiläisen säveltäjän ja sotilaskapellimestarin Julius Fucikin orkesteriteoksia. Julius Fucik eli vuosina 1872-1912  ja suhteellisen lyhyen elämänsä aikana hän ennätti säveltää satoja teoksia, useimmat sotilassoittokunnalle. Häntä on luonnehdittu tsekkien Sousaksi, juuri sotilasmusiikin säveltämisen vuoksi.

Levyllä kuullaan Fucikin säveltämiä konserttivalsseja, alkusoittoja ja etenkin marsseja, joista tunnetuin on Gladiaattorien sisääntulo, Einzug des Gladiatoren. Fucik sai siihen innoituksen Henry Sienkiewiczin romaanista Quo Vadis, joka kertoo keisari Neron ajasta. Kappaleesta on tullut esitetyin tsekkiläinen sävelmä. Se on käytössä nykyään etenkin sirkusmusiikkina, joka soi klovnien saapuessa näyttämölle. Muita sävellyksiä ovat mm. Talvimyrskyjä, Prikaatin lapset, Lystikkäät kyläsepät jne. 

Musiikki on esitetty hyvin mukaansatempaavasti ja juhlavasti, säilyttäen kuulijan mielenkiinnon koko ajan. Esittäjänä on Royal Scottish National Orchestra johtajanaan Neeme Järvi. (HH)

6.4.2016

Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme



Karen Joy Fowler: Olimme ihan suunniltamme (2015)

Yhdysvaltalaiskirjailija Karen Joy Fowler lienee entuudestaan parhaiten tunnettu viihteellisestä romaanistaan ”Jane Austen lukupiiri” (2005). Mikäli lukijan odotukset nousevat kirjailijan aikaisemmista töistä, on Fowlerin uusin melkoinen yllätys. Pirteän keltaisten kansien välistä löytyy ajoittain ahdistavuuteen asti vakava, erikoisesta sisarusparvesta kertova perhetarina, jota on kevennetty huvittavilla sattumuksilla. Teos pohtii psykologisten tutkimusten ja lasten kasvatuksen etiikkaa, ja sen keskiöön nousevat erityisesti eläinten oikeuksiin liittyvät kysymykset. Sekoitus on vähintäänkin hämmentävä, mutta tarina lähtee vetämään heti ensisivuilta.
                             Teoksen kertoja on yksi sisaruksista, kerronnan nykyhetkessä jo aikuinen Rosemary. Hänen kauttaan avautuu näkökulma siihen, millaista on kasvaa psykologi-isän lapsena ja tulla itsekin osaksi eräänlaista psykologista koetta. Rosemaryn vanhemmat ovat tehneet valintoja, joiden seurausten kanssa hän kamppailee vielä aikuisenakin. Perheen kannettavana on salaisuus, jonka paljastuminen saattaa hyvinkin päästä yllättämään lukijan.
                             Suomenkielisen painoksen kanteen on painettu kirjailija Jussi Valtosen myötämielinen kommentti teoksesta. Niille, jotka pitivät Valtosen Finlandia-palkitusta romaanista ”He eivät tiedä mitä tekevät”, tämä kirja on varmasti kiinnostava lukukokemus, vaikka se lähestyykin samoja teemoja vähemmän tieteellisellä otteella. Tarina tuntuu henkilökohtaiselta ja tulee lukijan iholle.
Ajoittain aiheeseen liian kepeältä tuntuva kirjoitustyyli hieman häiritsee, mutta siitä huolimatta teos jää mieleen pitkäksi aikaa. Se herättelee lukijaa ajattelemaan ihmisen julmuutta, sortumatta liikaan saarnaamiseen tai syytämättä lukijan silmille traumatisoivia mielikuvia eläinten kärsimyksistä. Fowler sai teoksestaan arvostetun PEN/Faulkner-palkinnon ja oli ehdolla myös Man Booker –palkinnon saajaksi.

Hanne Pääkkönen