Näytetään tekstit, joissa on tunniste Runot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Runot. Näytä kaikki tekstit

14.11.2013

Tarjonta tutuksi, osastot omiksi -valokuvakisa pääkirjastossa 13.-26.11.2013

Maltahan hetkeksi hengähtää
ja näiden kuvien kohteet kirjastosta selvittää.
Ei tehtävä ole ollenkaan mahdoton,
mutta kaikki osastot siinä kyllä kierrettävä on.
Ota kartta ja kuvat mukaasi
ja tee rauhassa oma kierroksesi.

Tutki vähän tarkemmin kirjastoa tätä,
älä yhtään osastoa väliin jätä.
Meiltä löytyy tarjontaa monenlaista,
aineistoa koti- ja ulkomaista.
Mietitäänpä vähän tarkemmin,
että saat käsityksen paremman sinäkin.

Neuvonnasta saat vastauksen moneen kysymykseen
sekä jatkoaikaa kaukolainaukseen.
Musiikkiosastolla sinua palvellaan ilolla,
siellä voit vaikka soitella pianolla.
Lukusalista löydät lehteä monen monta niin,
aineistoa paperisista sähköisiin.

Ylä- ja alakerran auloissa aina kannattaa
hienot taidenäyttelyt katsastaa.
Voit yläkerran kahvilassa hetken istahtaa
ja samalla kurkkua kostuttaa.
Kippe-kirjastoauto Kajaania laajasti kiertää,
on asiakkaiden sen reitit hyvä tietää.

Lasten osastolta kirjaa monta mukaan tarttuu,
siinä lukuinto ja – taito samalla karttuu.
Voit siellä tiistaisin lukukoirankin kohdata,
sille mukava on kirjaa lukea tai tavata.
Koira lukemista innoissaan kuuntelee
ja miettii, mitä tekstit nuo oikein merkitsee.

Samalla suunnalla havaitset
myös nuorten osaston teokset,
on tietokirjaa, romaania ja elokuvaa
runoa, dekkaria ja sarjakuvaa.
Myös nuorten aikuisten osasto huomioi,
sieltäkin teokset kotiin lainata voi.

Aikuisten puolella tietokirjoissa mennään laidasta laitaan,
yleisteoksista käsitöiden kautta historiaan.
Jos jokin kirja sinulta hukassa on,
silloin neuvonnasta löytyy apu verraton.
Elokuvat, äänikirjat ja kävelysauvatkin
löydät läheltä lainausautomaatin.

Dekkarit on romaaneista erilleen otettu
ja ihan omaan hyllyynsä asetettu.
Samoin on laita kaskujen ja vitsien,
teosten hymyn huulille nostavien.
Isotekstiset teokset auttavat,
jos pienet tekstit lukemista hidastavat.

Vielä Caiania-kokoelma löytyy kirjastosta tästä,
lukutilan läheisyydestä välittömästä.
Samalla suunnalla ”Hämishuone” myös,
asiakaspäätteillä voit tehdä omat työs’.
Mikrofilmihuone ketä se kiinnostaa,
sukututkijaa ainakin houkuttaa.

En malta olla mainitsematta suosikkejani omia,
sarjakuvia niin hienoja monia.
Samalla voisin muistuttaa,
että kattoonkin kannattaa kirjastossa katsahtaa.
Ei ole merkki ylpeydestä tämä,
vaan keino nähdä opastekyltit nämä.

Tulihan tässä jo selostettua aika paljon,
vaan ainakin yksi asia vielä kerrottava on.
Meinasi unohtua palautus- ja lainaustiski mulla,
siihen on kuitenkin kaikkien helppo tulla.
Siellä kävijöitä tervehditään iloisesti,
on mukava saada asiakkaita paikalle niin runsaslukuisesti.

Lopuksi vielä kerron säännöt kisassa tässä,
käy kirjastossa kuvien numerot karttaan merkitsemässä.
Muista kartan reunaan vielä nimesi kirjoittaa,
että arpaonnen kohdatessa voimme sulle palkinnot toimittaa.
Kahden viikon verran jatkuu kisa tää,
ethän siitä sinäkään siis pois jää!

Minähän nämä selostukset muistiin pistin,
olen se harjoittelija-Ulla luona tiskin.
Voin kanssasi osastot kierrellä,
jos haluat niistä tarkemmin kysellä.
Tule siis luokseni rohkeasti,
niin etsitään yhdessä jokainen rasti.

8.7.2013

Tynni-Haavio, Aale : Kuva kaivattuni


Aale Tynni –Haavio
Kuva kaivattuni: P. Mustapään runojen taustaa (Salainen )/ Toimittanut Riitta Seppälä
WSOY 2005, 185 sivua.

Kajaanin Runoviikon keskeisen runoilijan, Aale Tynnin, syntymästä on kulunut sata vuotta. Käsikirjoituksen, joka kertoo Aale Tynnin ja Martti Haavion koskettavan rakkaustarinan, kirjailija oli merkinnyt salaiseksi elinajakseen. Kirjan on toimittanut Aale Tynnin tytär.

Akateemikko Aale Tynni (1913-1997) oli kansainvälisesti tunnustettu kirjailija, merkittävä kääntäjä ja toimittaja. Hänen lyriikassaan yhdistyvät järki ja tunne. Naistutkimus on löytänyt erityisesti hänen äitiyteen ja synnyttämiseen liittyvät runonsa.

Aale Tynni tutustui ihailemaansa runoilijaan, WSOY:n kirjalliseen johtajaan Martti Haavioon 1940-luvulla. Ystävyys syveni ja pian he olivat toistensa tärkeimmät kirjalliset innoittajat ja kriitikot. Tahoillaan naimisissa olleiden runoilijoiden suhde koetteli molempia perheitä ja siitä juoruttiin. Martti Haavion puoliso kuoli vuonna 1951, mutta vasta yhdeksän vuotta myöhemmin Aale Tynni erosi ensimmäisestä miehestään ja solmi avioliiton Haavion kanssa.

Näiden sukulaissielujen yhteistyö tuotti muiden tekstien ja toimitustöiden lisäksi unohtumattomia rakkausrunoja, jotka usein on muovailtu balladien, kansantarujen ja -tanssien mittaan. Heidän runonsa ovat täynnä viestejä ja vastauksia toistensa ajatuksiin. Aale Tynni avaa kirjassaan runojen taustoja. ”Nämä kaksi jokea juoksivat yhteen”.


Aale Tynnistä ja hänen runoudestaan:

"Sain roolin johon en mahdu": suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja. 1989: T. Hökkä, Runouden kodissa - Aale Tynnin lyyrikontyöstä

Tanssilaulu : teitä Aale Tynnin runouteen. 1993

Aale Tynni: Inkeri, Inkerini. 1990

Syyskuussa ilmestyy Riitta Seppälän ja hänen poikansa Mikko Olavi Seppälän laatima elämäkerta ”Aale Tynni : hymyily, kyynel, laulu” (WSOY 2013 ennakkotieto).

(lmt)

21.8.2012

Jukka Itkonen: Sanamaa – lastenrunoja

Jukka Itkonen: Sanamaa – lastenrunoja. Kuvitus Virpi Penna. Kirjapaja, 2012.


Kirjapaja on julkaissut uuden teoksen Jukka Itkosen riemukkaita runoja. Jukka Itkonen on tunnettu hyväntuulisesta loppusoinnuilla leikittelystä. Kuten nimikin kertoo, teoksessa käsitellään mm. sanojen merkitystä ja kirjoittamista. ”Sanamaassa sattuu aina monenlaista kommellusta”. Muita aiheita ovat tähdet, kuu, avaruus, valaat, sammakot, perhoset, hyvin pienet ja hyvin isot ja voimakkaat eläimet, värit... Selviää myös, miksi sadesää on hyvä.

”Kielisauna” on suomen kielellä leikittelevä loru, joka kuulostaa luettuna rytmikkäältä koneelta. Tällaisia loruja voi lukea sellaisillekin henkilöille, jotka eivät ymmärrä suomen kieltä. Esim. maahanmuuttajalapsia tällaisten runojen kuuleminen miellyttää. Runo voi olla myös tarina, jossa tapahtuu paljon kuten ”Taikinakärpäsen puraisema mies”.

Jukka Itkonen on kirjoittanut lastenrunojen lisäksi myös saturomaaneja, näytelmiä ym. Hänen tekstejään on sävelletty lauluiksi ja hän on tehnyt itsekin musiikkia. Kuvittaja Virpi Penna on graafikko, joka on kuvittanut mm. Mysi Lahtisen, Eppu Nuotion, Maria Vuorion ja Heikki Niskan teoksia. Hän on tehnyt myös pari omaa kuvakirjaa. Sanamaa on teos, jota on mukava lukea. Sen voi lukea monta kertaa, jopa niin monta kertaa, että lyhimmät lorut pieni kuulija oppii muistamaan ulkoa. PA.