Lapsen oma talvikirja kertoo talvipuolesta, joka alkaa talviyöstä lokakuun 14. päivä ja päättyy suviyöhön huhtikuun 14. päivä. Vuoden jako talvipuoleen ja suvipuoleen perustuu vanhaan pohjoismaiseen ajanlaskutapaan.
Teoksessa seurataan haltijatyttö Pulmun liikkumista luonnossa läpi talvikauden. Pulmu tarkkailee asioita ja kirjoittaa retkillään merkintöjä vihkoonsa. Hän seuraa eläinten valmistautumista talviunille ja ravintovarastojen keruuta. Siiliä Pulmu avustaa talvikodin etsinnässä. Karhuemo asettuu talvilevolle, joka ei ole pelkkää lepoa koko ajan vaan sen aikana tapahtuu merkittäviä asioita. Pulmu seuraa lepakoiden ja korentojen valmistautumista pitkään talveen. Hän tunnistaa sieniä, joita voi löytää ympäri vuoden.
Pihan pihlajassa Pulmu tapaa tilhiä, jotka tekevät selvää marjoista, muistakin kuin vain pihlajanmarjoista. Joulunalusviikolla löytyy onnea tuova joulukärpänen. Niittykukista on tullut talventörröttäjiä ja ne saavat siemenensä levitettyä lumihangelle lintujen ja tuulen avulla. Pelokas jänis vaihtaa turkkinsa väriä.
Pulmun kaveri peikkopoika Ylli jakaa eläimille peikkometsän runsasta omenasatoa, josta koituu iloa usealle lajille. Kuiskivan kuusen katveessa selviää, mikä auttaa oravaa ja monta lintulajia selviämään talven yli.
Kirjan lopussa on viikkokalenteri, johon nuori lukija voi merkitä ajankohtaan liittyviä luontohavaintojaan. Teos on biologi Suvi Vehmasen ja kuvittaja Laila Nevakiven neljäs yhteinen luonnosta kertova kirja lapsille. Suomen tietokirjailijat ry myönsi syksyllä tekijöille Tietopöllö 2012 –palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta lasten ja nuorten tietokirjatyöstä. PA