20.3.2019

Suomalainen barokkiorkesteri : Moramoramor

Suomalainen barokkiorkesteri: Moramoramor.
Suomalainen barokkiorkesteri 2017.

Barokkimusiikkilevy, joka sisältää yllätyksen. Sellainen on Suomalaisen barokkiorkesterin cd-levy Moramoramor. Levy alkaa Bachin Brandenburgilaisella konsertolla, joka edustaa klassisen musiikin perinteistä lajityyppiä, konserttomuotoista musiikkia. 1600-luvulla Italiassa syntyneen konserttotyypin ideana oli esittää musiikki kokonaisuuden ja osien äänien vuoropuheluna. Levyllä kuullaan myös Vivaldin konsertto Per l´orchestra di Dresda.

Sitten tulee yllätys. Levyn sointimaailma muuttuu täysin Jukka Tiensuun teoksessa Mora. Se on ensimmäinen varsinainen barokkiorkesterille sävelletty suomalaisteos. Suomalaisen kamariorkesterin ja Topi Lehtipuun kantaesittämä Mora on modernia barokkimusiikkia. Se tarkoittaa, että esim. sen tenorisoolo on inhimillistä ääntelyä periodisoittimien säestyksellä. Levyn esittelylehtinen kertoo vanhan ja uuden leikkisästä kohtaamisesta. Kuulijalta se vaatii hereilläoloa. Väsyneenä uusimuotoisen barokin kuuntelu voi olla uuvuttavaa. Levyn loppupuolella palataan jälleen perinteiseen barokkitunnelmaan Vivaldin ja Bachin konsertoilla.

Suomalainen barokkiorkesteri on toiminut noin parikymmentä vuotta ja aiemmin se tunnettiin Kuudennen kerroksen orkesterina. Sen pääasiallisena tehtävänä on tehdä barokkimusiikkia tunnetuksi Suomessa. Se on konsertoinut mm. Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla.

Hilkka Härkönen

13.3.2019

Hevi reissu (dvd)

Hevi reissu (dvd)

Kotimaiset komediat tasapainoilevat useimmiten jossain huvittavuuden ja myötähäpeän välimaastossa. Yli 3 miljoonan euron budjetilla väsätty Hevi reissu onnistuu siinä, missä moni kilpailija kompuroi. Raskaan musiikin ympärille on rakennettu kevyt komedia, josta löytyy menoa ja meininkiä useamman kotimaisen elokuvan tarpeisiin. Kolmen pitkätukkaisen nuorukaisen edesottamukset örinämetallin maailmassa viihdyttävät, kunhan aihepiiriä ei ota turhan vakavasti.

Leffa alkaa pohjoisesta pikkukylästä, jossa kolmen herkkäsieluisen hevarin muodostama bändi haaveilee maineesta ja menestyksestä. Bändiltä puuttuu vielä muutama pikkuseikka, kuten nimi, keikkakokemus ja omat biisit, mutta toiveet tulevaisuuden suhteen ovat korkealla. Ikävä kyllä paikallisten silmissä kovimmatkin hevarit ovat pahimman luokan luusereita. Pojat päättävät todistaa kykynsä, ja valloittaa pohjolan suurimpien metallifestarien lavat. Festarit tosin järjestetään Norjan Lapissa, eikä aikaa ole hukattavaksi. Alkaa ikimuistoinen automatka, jonka aikana koetaan romansseja, väärinkäsityksiä, räjähdyksiä sekä toilailua virkavallan kanssa. Täysin vahingossa, tietenkin! 

Metallimusiikin ystävät ja viholliset saavat epäilemättä nauraa Hevi reissun äärellä. Raina tarjoilee paljon oivaltavia silmäniskuja musiikkimaailman kliseille ja omituisuuksille. Pojat kertovat esimerkiksi aivan vakavalla naamalla soittavansa ”sinfonista postapokalyptista reindeer grinding Christ abusing Xtreme sotapakanafennoskandimetallia”. Hevi reissu onnistuu lisäksi tavoittamaan hyvin maanläheisellä tavalla pohjoisen peräkylän sisäänpäin lämpiävän tunnelman, ja repimään siitä huoletonta huumoria. Osansa hyväntahtoisesta naljailusta saavat esimerkiksi ikäloput iskelmämusiikin ystävät ja kateelliset pitkätukkia pilkkaavat pikkunilkit. Vastakkainasettelu ei ole ehkä omaperäinen, mutta ainakin kliseistä otetaan kaikki ilo irti.

Hevi reissu, samoin kuin sadat muut elokuvat, ovat nyt katsottavissa ilmaiseksi Viddla-suoratoistopalvelusta. Elokuvien katselu onnistuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla, joita voi kysellä vaikkapa lähimmästä kirjastosta. Valikoimaan kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa www.viddla.fi.

Tuomas Kumpula

4.3.2019

Sirke Happonen: Muumiopas


Sirke Happonen: Muumiopas.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.


Muumihahmot ovat tuttuja varmasti kaikille suomalaisille ja niihin voi törmätä esimerkiksi kauppareissulla. Pyöreiden muotojen alle kätkeytyy kuitenkin paljon viisauksia. Muumilaakson hahmot näyttäytyvät erilaisina kirjoissa ja sarjakuvissa eivätkä ne ole pelkästään lasten hahmoja.

Oppaassa on esitelty kaikki Tove Janssonin hahmot, Muumipeikosta ja Pikku Myystä aina Tuhtoon ja Ti-ti-uuhun. Osa kirjassa esitellyistä hahmoista on nähty vain sarjakuvissa. Janssonin kuvitukset ovat ihana lisä kirjassa ja niitä on paljon. Kirjassa kerrotaan myös muumihahmojen synnystä ja kehittymisestä. Tiesitkö esimerkiksi, että Mörkö on nainen ja Jansson ei halunnut muuttaa hänen yksinäistä kohtaloaan. Siitä huolimatta hän on visioinut Mörölle miehen ja heille liudan jälkeläisiä.

Kattava Muumiopas tutustuttaa lukijan hahmojen ajatuksiin ja luonteisiin. Jos ei jaksa lukea opasta kokonaan, kannattaa perehtyä ainakin muuntaudu-osuuksiin, esimerkiksi ”muuntaudu Muumipeikoksi”. Niihin on summattu hahmon sisin leikkimielisellä tavalla. Muuntautumisia ei ehkä kaikkien hahmojen kohdalla kannata ottaa aivan kirjaimellisesti, mutta niistä löytyy myös varteenotettavia elämänohjeita.

Olen aina ollut muumifani, muistan televisiosarjan vuorosanoja ulkoa ja keittiön kaapit ovat täynnä muumimukeja. Kirjasta saa kuitenkin paljon uutta tietoa ja siitä voi jopa oppia itsestään, paljastui että minäkin olen ennemmin homssu, mitä hemuli.

Kirjoittaja Sirke Happonen on filosofian maisteri, jonka väitöskirja Vilijonkka ikkunassa (WSOY, 2007) käsittelee Tove Janssonin teoksia, niiden kuvan ja tekstin kokonaisuutta. Myös väitöskirja on tutustumisen arvoinen, jos haluaa tarkempaa tietoa Tove Janssonin työstä ja työskentelytavoista.

Heidi Tuikka