15.8.2019

Armas Järnefelt: Song of the scarlet flower = Laulu tulipunaisesta kukasta (full score to the 1919 film)

Järnefelt, Armas: Song of the scarlet flower = Laulu tulipunaisesta kukasta (full score to the 1919 film)
Ondine Oy, 2019.

Säveltäjä Armas Järnefeltin syntymästä tulee  elokuussa kuluneeksi 150 v. Juhlavuoden kunniaksi säveltäjän musiikki on ollut esillä eri tapahtumissa ja konserteissa. Tänä vuonna julkaistu cd-levy sisältää Järnefeltin säveltämän musiikin suomalais-ruotsalaisen Mauritz Stillerin v. 1919 ohjaamaan mykkäelokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta. Se perustuu Johannes Linnankosken romaaniin. Kyseessä on ensimmäinen pohjoismainen pitkä elokuva, johon sävellettiin täysimittainen alkuperäismusiikki.

Musiikki koostuu laajoista kansallisromanttisista orkesteriosuuksista ja tutuista kansanmusiikkiteemoista. Tarkoituksena on kuvata pääosan esittäjän seikkailuja erilaisissa ympäristöissä maalla ja kaupungissa.

Kyseessä on musiikin ensilevytys ja toimeen tarttuivat Jani Kyllönen ja Jaakko Kuusiston johtama Gävlen sinfoniaorkesteri. Musiikkia on esitetty mm. Oulun elokuvafestivaaleilla.

Armas Järnefelt oli yksi huomattavimmista 1900-luvun säveltäjistä. Hän sävelsi näyttämö- ja elokuvamusiikin lisäksi orkesterisarjoja ja  sinfonisia runoja. Tunnetuin hänen teoksistaan on Berceuse eli Järnefeltin kehtolaulu pienelle orkesterille. Sävellystyön lisäksi Järnefelt toimi kapellimestarina Tukholman kuninkaallisessa oopperassa peräti 25 vuotta sekä vierailevana kapellimestarina myös Suomessa elämänsä aikana.

Hilkka Härkönen

1.8.2019

Kirjaston lukupiiri syksy 2019

Syksyllä 2019 lukupiirissä luetaan ruotsalaisten kirjailijoiden teoksia. Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa keskiviikkoisin kello 17 pääkirjastossa. Se on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

11.9. Linda Olsson: Kun mustarastas laulaa (2015)
Hiljaisuuteen eristäytynyt Elisabeth, antikvariaatistaan luopunut leskimies Otto ja nuori sarjakuvapiirtäjä Elias asuvat samassa rapussa Etelä-Tukholmassa. He kaikki ovat kadottaneet elämästään merkityksen tunteen. Kirjojen kautta omiin oloihinsa vetäytyneet ihmiset löytävät odottamattoman yhteyden. Tunnelmallinen tarina kertoo ystävyydestä ja kirjojen voimasta.



16.10. Per Olov Enquist: Blanche ja Marie (2005)
Todellisiin henkilöihin pohjautuva romaani kertoo Blanche Wittmanista, joka nuorena suljettiin laitokseen ja tunnettiin ”hysteerikkojen kuningattarena”. Myöhemmin hän työskenteli nobelistin ja radiumin löytäjän, Marie Curien, laboratoriossa. Blanche altistui siniselle säteilylle ja siitä alkoi amputointien sarja. Kun hänestä oli jäljellä pelkkä torso, hän alkoi kartoittaa rakkauden ydintä muistikirjojensa sivuilla.



13.11. Torgny Lindgren: Muistissa (2012)
Kirjailija Torgny Lindgren väitti vastaan kustantajalle, joka kehotti häntä kirjoittamaan muistelmateoksen. Kuitenkin hän päätyi puolivahingossa muistelemaan menneitä, ja tuloksena syntyi tämä omakohtainen muistelmaromaani. Teos kertoo muun muassa äidistä, joka viimeisinä sanoinaan sanelee pojalleen uunikuivatun poronlihan reseptin ja koirista, jotka kuorsaavat niin ettei saa nukutuksi.


11.12. Göran Tunström: Jouluoratorio (1984)
Victor palaa lapsuusmaisemiinsa johtaakseen Bachin Jouluoratoriota. Paluu herättää muistoja ja innostaa häntä pohtimaan sukunsa vaiheita. Victorin muistojen kautta avautuu hänen isoisänsä Aronin ja tämän vaimon Solveigin traaginen tarina. Sukupolvien ketjussa toistuvat suuret tunteet, kuten suru ja pelko, mutta myös toivo. Teos on saanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.