Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous

Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous

Bazar, 2019.

Katalonialaisen kirjailijan Rafel Nadal Farrerasin ensimmäinen suomennettu romaani kertoo kahden toisiinsa limittyneen suvun vaiheista maailmansotien välisen ajan Italiassa. Palmisanon suvun historia on niin synkkä, että Bellarotondon kylässä puhutaan jo Palmisanojen kirouksesta. Suvun kaikki miespuoliset jäsenet ovat kuolleet ensimmäisen maailmansodan taisteluissa. Paitsi yksi, joka elää vielä äitinsä kohdussa.

Kirouksen vuoksi Donata Palmisano on kauhuissaan synnyttäessään pojan, jonka isä on kuollut rintamalla. Vitantonioksi nimetty lapsi on viimeinen Palmisano. Donata päätyy tekemään valtavan uhrauksen suojellakseen poikaansa kirou

kselta; hän antaa pojan kasvatettavaksi ystävälleen Francesca Convertinille, joka on synnyttänyt samana yönä tyttären, Giovannan. Lapset kasvatetaan kaksosina, ja vain muutama ihminen tietää heidän salaisuutensa.

Lapset varttuvat ja uuden sodan uhka leijuu ilmassa. Donata pelkää, ettei aikuistuva Vitantonio ehkä sittenkään säästy sukunsa kiroukselta. Myös Giovanna ajautuu vaaroihin epävakaina vuosina. Kestävätkö perhesiteet ja ystävyys sodassa, jossa jokaisen on valittava puolensa? Entä miten käy viimeisen Palmisanon?

Romaani on onnistunut ja opettavainen ajankuvaus. Pääosassa ovat silti Palmisanon ja Convertinin sukujen jäsenet. Heidän kauttaan italialaiskylän tunnelma juhlineen, puutarhantuoksuineen ja suurine menetyksineen tulee lähelle. Kirjassa on vahva todellisen elämän tuntu.

Vaikka teoksessa liikutaan välillä syvissä vesissä, se ei ole raskaslukuinen. Juoni vetää vauhdikkaasti ja kieli on miellyttävän tiivistä ja kiertelemätöntä. Sodan raakuudella ei mässäillä, mutta sitä ei myöskään kaunistella. Kirjaa voi suositella etenkin historiallisten sukutarinoiden ystäville.

Hanne Heikkinen

Anna Malinen: Hämärikkö

Anna Malinen: Hämärikkö

Kustannus Aarni, 2018.

Kajaanilaissyntyisen kirjailija Anna Malisen esikoisteos Hämärikkö on tunnelmallinen kertomus, jossa kalevalainen kansanperinne herää henkiin tämän päivän Suomessa. Usealla aikatasolla etenevä romaani maalaa lukijan eteen miltei unenomaisia kuvauksia maamme myyttisestä alkuhämärästä ja nykypäivästä.

Kirjan päähenkilö, Tytti, on Pohjan akan ainoa tytär. Vastasyntyneenä Tytti tipahtaa äitinsä reen kyydistä lumihankeen. Kinoksesta hänet poimii suojiinsa pahansuopa Kyllikki, jonka savupirtissä tyttö viettää lapsuutensa ja nuoruutensa orjana. Äitinsä tavoin Tytillä on monia maagisia taitoja, kuten kyky sietää kylmää ja poistaa ihmisten kipuja. Nuori neito haaveilee pääsevänsä jonain päivänä pakoon ankeaa elämäänsä. Kun tilaisuus viimein koittaa, pakomatka päättyy lyhyeen. Hyinen Tytti jähmettyy koivunrungoksi ja jää odottamaan ajan vaihtumista metsän keskelle.

Kun Tytti viimein herää, on maailma ehtinyt muuttua miltei tunnistamattomaksi. Eletään nykyaikaa. Tytti näkee metsämiehen eksyvän paikalle, ja levähtävän rakovalkean äärellä. Hämärän hetkellä Tytti uskaltautuu viimein esiin piilostaan. Nuori neito tietää nyt, että hänen täytyy jatkaa matkaansa kohti etelää ja siellä odottavaa kaupunkia. Kaiken tämän lomassa myös Pohjan akka jatkaa kauan sitten kadonneen tyttärensä etsimistä. Tarinan edetessä menneisyys ja nykyisyys kietoutuvat toisiinsa odottamattomalla ja oivaltavalla tavalla.

Hämärikön kirjoittanut Anna Malinen on koulutukseltaan folkloristiikan maisteri. Perehtyminen kansantarinoihin näkyy hahmojen nimien lisäksi kirjan tarunomaisessa tunnelmassa. Hämärikön maailma on pullollaan loitsuja ja alkukantaista luonnonmagiaa. Sanankäänteet ovat usein maalailevia, ja kirjan yleinen tunnelma on kiireetön sekä tavallaan haikea. Kaikkea ei selitetä puhki, vaan teos jättää paljon tilaa mielikuvitukselle ja omille tulkinnoille. Sen vuoksi Hämärikkö toimii erinomaisena pikku pakomatkana arjen harmaudesta.

Tuomas Kumpula

Koskinen, J.-P. : Ystäväni Rasputin

Koskinen, Juha-Pekka.: Ystäväni Rasputin : romaani. WSOY, 2013

Grigori Jefimovits Rasputin oli venäläinen mystikko, joka toisaalta eli hyvin askeettisesti, toisaalta heittäytyi hurmoksellisiin orgioihin. Rasputinin uskonlahkon hengellisenä päämääränä oli lihanhimon kuolettaminen, ja uuden Kristuksen syntyminen sielussa. Pyhimyksen kannoilla kulkee paholainen, totesi hänen taloudenhoitajansa tässä teoksessa. Rasputinin elämä ja kauhea kuolinkamppailu ovat synnyttäneet yhä uusia tarinoita.

Rasputinin maine profeettana ja ihmeparantajana veivät hänet keisari Nikolai II:n palatseihin Pietarissa. Koska hänellä oli kyky rauhoittaa ja pysäyttää kruununperijä Aleksein verenvuototaudin kohtaukset, hänestä tuli perheen uskottu ja tärkeä neuvonantaja. Kohuttiin hänen sopimattomasta suhteestaan keisarinnaan. Elämäntapansa ja vaikutusvaltansa vuoksi hän hankki myös melkoisen joukon vihamiehiä.

Tarinan kertoja Vasili on Rasputinin holhokki, joka hänen kintereillään pääsi tarkkailemaan sekä aatelisia että rahvasta. Vasilin muistiin merkintöjen kautta Koskinen kuvaa tsaarinperheen viimeisiä vuosia vallasta luopumiseen ja traagiseen loppuun saakka. Vasilin elämää seurataan vielä toisen maailmansodan melskeisiin. Teksti on värikästä ja mukaansa tempaavaa, toisinaan liiankin raadollista.

Menovinkki: Kajaanin kaupunginkirjastossa pääsee nyt tutustumaan kirjan tapahtumapaikkoihin.

Tsaari Nikolai II perusti Pietariin Venäläisen Museon, jonka virtuaalinen sivupiste avattiin Kajaanin pääkirjastossa tällä viikolla. Museokokonaisuuteen kuuluvat myös Mihailovskin puisto, Kesäpuisto ja Pietarin Kesäpalatsi.

(lmt)