Jussi Marttinen : Palvelukseen halutaan robotti

Jussi Marttinen : Palvelukseen halutaan robotti – tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. 2018.

Robottilentokoneet, dronet, robottiautot ja - laivat kuljettavat meitä tulevaisuudessa. On hupi-, apu- ja opetusrobotteja, robotti-imureita, -ruohonleikkureita ja terapiarobotteja, hylkeenpoikasia. Nämä ovat vain jäävuoren huippu, teollisuusrobottien yhteenlaskettu liikevaihto on lähes satakertainen muihin verrattuna. Jäämmekö vaille työtä ja ihmissuhteita? Halutaanko ihminen vapauttamassa ihmisestä?

Marttinen selvittää kirjassaan teknologian kehitystä ja vaikutusta talouteen ja työllisyyteen. Kehruu-Jennystä alkanut teollisten vallankumousten sarja huipentuu Teollisuus 4.0 -nimitettyyn vaiheeseen. Uudet teknologiat eivät ole fyysisiä laitteita, vaan käsitteitä kuten pilvipalvelut, tekoäly, big data eli suurten tietomassojen käsittely ja esineiden internet, jossa laitteet kommunikoivat keskenään tietoverkkojen avulla.

Marttinen erittelee automatisaation, robotisaation ja digitalisaation kehittymistä, saavutuksia ja seurauksia. Uhkaako tekoälyn tuominen koneisiin käynnistää robottien ylivallan synkimpien tieteiselokuvien tapaan ja tuhota ihmiskunnan? Voivatko ne ainakin korvata ihmiset missä tahansa tehtävässä?

On myös ajateltu, että ihminen voidaan muuttaa tekoälyn ja älyn hybrideiksi. Ihmiset voisivat luoda yhteyden pilveen, jossa tuhannet tietokoneet täydentäisivät älyämme. Näistä visioista ollaan vielä kaukana, mutta älyä on jo lisätty vaatteisiin, älykelloihin ja laseihin tai ihon alle laitettaviin implantteihin.

                  

Ihmisen kokemuksia ja työtehoa voidaan parantaa virtuaalitodellisuudella tai lisätyllä todellisuudella. Pokemon Go –pelin lisätty todellisuus koukuttaa. Samaa tekniikkaa on hyödynnetty esimerkiksi autoteollisuudessa, sisustussuunnittelussa ja sodankäynnissä. Teollisuudessa työohjeet ja 3D-mallit voidaan heijastaa älylaseihin, jolloin työntekijällä on kädet vapaana ja ohjeet esillä koko työn ajan.

Ihminen ei katoa ainakaan vielä. Robotit ja tekoälysovellukset ovat toistaiseksi kapea-alaisia, tiettyyn tehtävään suunniteltuja. Mitä kehittyneemmäksi ja monimutkaisemmiksi robotit muuttuvat, sitä herkemmin ne vikaantuvat. Robottien kehittäminen on myös kallista. Suurimmat hyödyt ovat tähän mennessä löytyneet ihmisen ja koneen yhteistyössä. Esimerkiksi autoteollisuudessa robotit ovat keskeisiä, silti työntekijöitä tarvitaan, kuten Uudenkaupungin autotehtaan rekrytointikampanja osoittaa. Lääketieteen kehittymiselle tekoälysovellusten käyttö antaa aivan uusia ulottuvuuksia.

Teknologia on korvannut työntekijöitä ennen, tekee sitä nyt ja tulevaisuudessakin. Uusia ammatteja syntyy kadonneiden tilalle. Automaatioinsinöörinä työskentelevä Jussi Marttinen suhtautuu tulevaisuuteen luottavasti ja haluaa kirjallaan lisätä tietoa ja poistaa turhia pelkoja tekniikan kehittymisestä.

Lisää tekoälystä:

Pentti Haikonen: Tietoisuus, tekoäly ja robotit. (2017)
Tekniikan tohtori kertoo tekoälyn kehittymisestä ja pohtii tietoisuutta ja sen olemusta selkeästi ja kiinnostavasti. Kirjassa on hyvä sanasto asiaan liittyvistä termeistä ja käsitteistä.

Leena Marja Tikkanen