Anneli Kanto:
Kulkurikaksikko. Kuvittanut Janne Harju. Karisto. 2016.
Benjamin on mäyräkoira, joka asustaa varakkaan Tädin luona. Vanheneva
Täti on huolissaan Benjaminin tulevaisuudesta ja päättää testamentata
omaisuutensa koiralle ja henkilölle, jonka koira valitsee hoitajakseen.
Muodikas, ahne asianajaja Viivi Viiva oivaltaa heti tilaisuutensa tulleen.
Hänen tehtäväkseen jää selvittää, onko Tädin sukulaisperhe, josta Täti ei
erityisemmin pidä, halukas ottamaan Benjaminin omakseen.
Sukulaisperheeseen kuuluu äiti, isä, murrosikäinen poika
Reima-Riuska ja lähes puhumaton tytär Kielo-Kaino. Muu perhe ei ole innostunut
koiran hoitamisesta eikä asianajaja heitä juuri tehtävään kannusta, mutta
Kielo-Kaino osaa puhua koirien kieltä ja hänestä ja Benjaminista tulee hyvät
ystävät. Ystävykset kuitenkin erotetaan toisistaan ja Viivi Viiva vie
Benjaminin omiin hoteisiinsa. Kielo on nokkela ja etsii tiensä Benjaminin luo
ja yhdessä ystävykset karkaavat maailmalle. Karkumatkallaan he kokevat
monenmoisia seikkailuja ja joutuvat jopa rosvojen sieppaamiksi, mistä Viivi
Viiva heidät pelastaa. Näin Kielo joutuu palaamaan kotiinsa kiireisen perheensä
luo ja Benjamin jää rahoja havittelevan Viivi Vaavin armoille.
Kielon perhe on päättänyt etsiä karkailevalle ja omituisesti
käyttäytyvälle tyttärelleen turvallisen kasvuympäristön ammattikasvattajan
huomassa. Niinpä ystävykset karkaavat toistamiseen ja päätyvät Tädin luo, jossa
selviää perinnön kärkkyjien todelliset aikeet.
Anneli Kanto kirjoittaa hauskasti ja kuvaa tarkkanäköisesti
tämän hetken elämänilmiöitä ja nykyperheiden valintoja. Kirjassa ystävykset pohdiskelevat
syvällisesti isoja aiheita: rakkautta, välittämistä, kuolemaa. Kirja on
ajatuksia herättävä ja lapsen oikeutta olla oma itsensä käsitellään samaan
tapaan kuin Roald Dahlin tunnetussa teoksessaan Matilda. PA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti