Kirjavinkkejä YouTubessa

Kirjavinkkejä löytyy myös Kajaanin kirjaston omalta YouTube-kanavalta Kaupunginkirjasto Kajaani! Kirjavinkkien lisäksi kanavalle on tulossa myös keskusteluja kirjallisuudesta ja ohjevideoita mm. omatoimikirjaston käyttöön.

Tove ja toverit -videolla esitellään Tove Janssoniin liittyvää kirjallisuutta.

Nyt puhutaan -sarjassa kirjaston työntekijät keskustelevat mieltä polttavista aiheista. Sarjan ensimmäisellä videolla on aiheena tällä hetkellä luettavana olevat kirjat.

Satu Laatikainen: Iskelmäkasvio

Satu Laatikainen: Iskelmäkasvio

Metsäkustannus, 2017.

Jos lukija on kiinnostunut sekä kevyestä musiikista että kukista, tässä on hänelle sopiva kirja: Iskelmäkasvio. Kirja on ilmestynyt pari vuotta sitten, mutta on ajankohtainen jälleen näin kesäaikaan.

Kirjassa kerrotaan aluksi, kuinka iskelmät ja kevyt musiikki syntyivät Suomeen viime vuosisadan alkupuolella  mm. Dallapen, J.Alfred Tannerin ja Georg Malmstenin esityksissä. Suomi on edelleen iskelmämusiikin luvattu maa ja vuosittain monenlaiset laulukilpailut, tapahtumat ja festivaalit pitävät genreä yllä.

Iskelmäkasvio luo iskelmämusiikkiin katsauksen kasvimaailman näkökulmasta ja esittelee lauluja, jotka kiertyvät jonkin kasvin ympärille. Iskelmien kasvivalikoima koostuu kotimaisista ja ulkomaisista lajeista. Kirjassa kerrotaan, kuinka kasvi on yhdistettävissä kasvitutkijan näkökulmasta laulujen sanoituksiin. Mukana on myös tietoa kasvin elämästä ja käytöstä.

Kaikkein runsaimmin tekijöiden mukaan lauluissa on kukkinut ruusu, joka tuntuu sopineen kuvaamaan kaikkea elonkaareen kuuluvaa.

Kainuun maakuntakukka kanerva ei esiinny iskelmissä kovinkaan paljon. Esimerkkejä on vain muutama: Eugen Malmstenin levyttämä Kanervan kukat v. 1935 ja Kauko Röyhkän Kanerva. Laulun kanervan kukat ovat sitkeitä kukkamaailman edustajia, jotka kestävät syysmyrskyt ja hallat. Kasvitieteen näkökulmasta  kanerva on karujen, valoisten metsien ja rämeiden kasvi.

Keskikesällä kukkiva vanamo sisältyy Kauko Käyhkön esittämään Suviserenadiin ja mm. Vesa-Matti Loirin esittämään Eino Leinon runoon Nocturne. Ne sisältävät kesäyön ainutlaatuista taikaa, joissa vanamo tuoksullaan täyttää kesäyön: …”tuoksut vanamon ja varjot veen niistä sydämeni laulun teen”. Vanamo on ainavihanta varpu, joka on runsaimmillaan vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä sammalmaton päällä kasvaessaan.

Nämä ja lukuisat muut kasvit on esitelty Iskelmäkasviossa, joka kertoo kukkien ystävälle, millaisia unohtumattomia lauluja kukkien kauneus on innoittanut.

Hilkka Härkönen

Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous

Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous

Bazar, 2019.

Katalonialaisen kirjailijan Rafel Nadal Farrerasin ensimmäinen suomennettu romaani kertoo kahden toisiinsa limittyneen suvun vaiheista maailmansotien välisen ajan Italiassa. Palmisanon suvun historia on niin synkkä, että Bellarotondon kylässä puhutaan jo Palmisanojen kirouksesta. Suvun kaikki miespuoliset jäsenet ovat kuolleet ensimmäisen maailmansodan taisteluissa. Paitsi yksi, joka elää vielä äitinsä kohdussa.

Kirouksen vuoksi Donata Palmisano on kauhuissaan synnyttäessään pojan, jonka isä on kuollut rintamalla. Vitantonioksi nimetty lapsi on viimeinen Palmisano. Donata päätyy tekemään valtavan uhrauksen suojellakseen poikaansa kirou

kselta; hän antaa pojan kasvatettavaksi ystävälleen Francesca Convertinille, joka on synnyttänyt samana yönä tyttären, Giovannan. Lapset kasvatetaan kaksosina, ja vain muutama ihminen tietää heidän salaisuutensa.

Lapset varttuvat ja uuden sodan uhka leijuu ilmassa. Donata pelkää, ettei aikuistuva Vitantonio ehkä sittenkään säästy sukunsa kiroukselta. Myös Giovanna ajautuu vaaroihin epävakaina vuosina. Kestävätkö perhesiteet ja ystävyys sodassa, jossa jokaisen on valittava puolensa? Entä miten käy viimeisen Palmisanon?

Romaani on onnistunut ja opettavainen ajankuvaus. Pääosassa ovat silti Palmisanon ja Convertinin sukujen jäsenet. Heidän kauttaan italialaiskylän tunnelma juhlineen, puutarhantuoksuineen ja suurine menetyksineen tulee lähelle. Kirjassa on vahva todellisen elämän tuntu.

Vaikka teoksessa liikutaan välillä syvissä vesissä, se ei ole raskaslukuinen. Juoni vetää vauhdikkaasti ja kieli on miellyttävän tiivistä ja kiertelemätöntä. Sodan raakuudella ei mässäillä, mutta sitä ei myöskään kaunistella. Kirjaa voi suositella etenkin historiallisten sukutarinoiden ystäville.

Hanne Heikkinen

Sarah Brightman: Hymn

Sarah Brightman: Hymn

Nemo Studio and Sarah Brightman 2018.

Sarah Brightmanin Hymn-albumi on laulajan 12. studioalbumi. Kun se julkaistiin viime vuoden marraskuussa, aloitti laulaja laajan konserttikiertueen ympäri maailmaa.

Sarah Brightman aloitti uransa 1981 Lontoossa musikaalissa Cats. Hän tähditti myös useita West End- ja Broadway-musikaaleja mm. Phantom of the operan eli Oopperan kummituksen. 1990-luvulla hän levytti kappaleen Time to say goodbye yhdessä Andrea Bocellin kanssa, siitä tuli menestys ja se löytyy myös tältä levyltä englanniksi laulettuna.

Musikaaliesiintymisten jälkeen hän antautui soolouralle ja hän on tunnettu ns. crossover-solistina. Se tarkoittaa, että hän liikkuu  lauluissaan sujuvasti klassisen ja populaarimusiikin välillä ja hän on ensimmäisiä laulajia tässä lajissa. Hymn –albumi edustaa juuri tätä, siinä kuullaan oopperamaista laulua ja kuorojen taustoittamia soolo-osuuksia. Ajoittainen mahtipontisuus  on myös ominaista tälle levylle.Huolimatta jo pitkästä urastaan Sarah Brightmanin sopraano soi edelleen upeasti ja komeasti. Eräässä haastattelussa hän on maininnut valinneensa levylle sellaisia lauluja, jotka tuovat kuulijalle iloa ja energiaa.

Sarah Brightmanin maailmankiertue ulottuu loppuvuodesta Suomeen, Espooseen.

Hilkka Härkönen

Anna Malinen: Hämärikkö

Anna Malinen: Hämärikkö

Kustannus Aarni, 2018.

Kajaanilaissyntyisen kirjailija Anna Malisen esikoisteos Hämärikkö on tunnelmallinen kertomus, jossa kalevalainen kansanperinne herää henkiin tämän päivän Suomessa. Usealla aikatasolla etenevä romaani maalaa lukijan eteen miltei unenomaisia kuvauksia maamme myyttisestä alkuhämärästä ja nykypäivästä.

Kirjan päähenkilö, Tytti, on Pohjan akan ainoa tytär. Vastasyntyneenä Tytti tipahtaa äitinsä reen kyydistä lumihankeen. Kinoksesta hänet poimii suojiinsa pahansuopa Kyllikki, jonka savupirtissä tyttö viettää lapsuutensa ja nuoruutensa orjana. Äitinsä tavoin Tytillä on monia maagisia taitoja, kuten kyky sietää kylmää ja poistaa ihmisten kipuja. Nuori neito haaveilee pääsevänsä jonain päivänä pakoon ankeaa elämäänsä. Kun tilaisuus viimein koittaa, pakomatka päättyy lyhyeen. Hyinen Tytti jähmettyy koivunrungoksi ja jää odottamaan ajan vaihtumista metsän keskelle.

Kun Tytti viimein herää, on maailma ehtinyt muuttua miltei tunnistamattomaksi. Eletään nykyaikaa. Tytti näkee metsämiehen eksyvän paikalle, ja levähtävän rakovalkean äärellä. Hämärän hetkellä Tytti uskaltautuu viimein esiin piilostaan. Nuori neito tietää nyt, että hänen täytyy jatkaa matkaansa kohti etelää ja siellä odottavaa kaupunkia. Kaiken tämän lomassa myös Pohjan akka jatkaa kauan sitten kadonneen tyttärensä etsimistä. Tarinan edetessä menneisyys ja nykyisyys kietoutuvat toisiinsa odottamattomalla ja oivaltavalla tavalla.

Hämärikön kirjoittanut Anna Malinen on koulutukseltaan folkloristiikan maisteri. Perehtyminen kansantarinoihin näkyy hahmojen nimien lisäksi kirjan tarunomaisessa tunnelmassa. Hämärikön maailma on pullollaan loitsuja ja alkukantaista luonnonmagiaa. Sanankäänteet ovat usein maalailevia, ja kirjan yleinen tunnelma on kiireetön sekä tavallaan haikea. Kaikkea ei selitetä puhki, vaan teos jättää paljon tilaa mielikuvitukselle ja omille tulkinnoille. Sen vuoksi Hämärikkö toimii erinomaisena pikku pakomatkana arjen harmaudesta.

Tuomas Kumpula

Risto Nordell: Riston Valinta : parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle

Risto Nordell: Riston Valinta : parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle

Kirjapaja, 2018.

Yleisradiossa vuosikausia esitetty Riston Valinta –ohjelma on saanut kirjallisen muodon. Vanhaan musiikkiin erikoistunut toimittaja Risto Nordell on kirjoittanut kirjan Riston Valinta – parasta mahdollista musiikkia vuoden matkalle. Siinä hän perehtyy kirkkomusiikkiin ja esittelee jokaiselle kuukaudelle neljä klassista kirkkomusiikkiteosta. Nordell kertoo sävellysten synnystä, säveltäjistä ja ajan kulttuuritaustasta. Säveltäjäniminä ovat mm. Bach, Händel, Pergolesi, Beethoven jne. Osa teoksista on tuttuja toiset hieman tuntemattomimpia.

Kurkistukset ajan historiaan ovat mielenkiintoisia ; hän kertoo mm. että Händelin Messias oratorion tunnetuin numero Halleluja-kuoro teki aikanaan kuningas Yrjö II:een niin suuren vaikutuksen, että hän nousi spontaanisti seisomaan sitä kuuntelemaan. Siitä lähtien Englannissa Halleluja-kuoron ajaksi on noustu ylös. Suomessa näin ei ole tehty.

Kirjan kieli on selkeää ja tyyli napakkaa ja jäsenneltyä niin, että se innostaa lukijaa tutustumaan ja kuuntelemaan teoksia, mikä onkin kirjoittajan perimmäinen toivomus.

Kirjan visuaalista ilmettä lisäävät jokaiselle kuukaudelle taidehistorioitsija Liisa Väisäsen valitsemat taidekuvat ja lyhyet tekstit niiden sisällöstä.

Kirja on mielenkiintoinen kattaus musiikkitietoa, taidetta ja ehkä hieman yllättäen – kalaruokaohjeita. Kalastus kun on Nordellin lempiharrastus.

Hilkka Härkönen