Kirjan päähenkilö on 13-vuotias Kadri, joka asuu mummonsa
kanssa vaatimattomassa kellariasunnossa Neuvosto-Tallinnassa. Kadrin äiti on
kuollut ja isä on sotavuosina kadonnut. Mummokaan ei osaa osoittaa Kadrin
kaipaamaa hellyyttä ja Kadri tuntee itsensä muiden hylkimäksi ja onnettomaksi.
Koulussa hän joutuu kiusatuksi eikä löydä ystäviä. Elämä muuttuu kuitenkin
yllättäen, kun Kadri joutuu auto-onnettomuuteen ja pitkäksi aikaan sairaalaan. Sairaalassa
hän alkaa kirjoittaa päiväkirjaa elämästään ja kohtaa Elsa Sarapin, tunnetun
kirjailijan, josta tulee hänen hyvä ystävänsä ja tukijansa. Elsa-täti rohkaisee
Kadria vaikeuksissa ja pikkuhiljaa elämä alkaa näyttää valoisammalta. Kun Kadri
pääsee palaamaan kouluunsa ja uuteen luokkaan, saa hän jo ystäviä ja mukavan
vierustoverin. Hän pääsee uusien kavereidensa kanssa mukaan erilaisiin
harrastuksiin, oppii luistelemaan ja on mukana yhteisissä jutuissa. Ihmetystä
tuottaa jostain ilmestynyt outo mieshenkilö, joka yrittää ottaa yhteyttä ja jota
mummo näyttää karttavan.
Teoksen lopussa on kääntäjä Anniina Ljokkoin laatimat
mielenkiintoiset jälkisanat, jotka kertovat kirjan syntyhistoriasta. Silvia
Rannamaalta on vuonna 1963 ilmestynyt toinen Kadrin elämästä kertoma teos
Kasuema. Toivottavasti saamme siitäkin suomenkielisen käännöksen. PA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti