Kirjaston lukupiiri kevät 2019

Lukupiirin kevään 2019 aiheena on Viro. Lukupiiri kokoontuu pääkirjastossa keskiviikkoisin klo 17. Se on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

23.1.   Luik, Viivi: Varjoteatteri (2011)

Romaani kuvaa elämän mittaista matkaa Virosta useiden maiden kautta Roomaan, jonne päähenkilö päätyy miehensä diplomaattityön johdattamana. Virolaisen näkökulman kautta avautuvat eri kulttuurien erot ja yhtäläisyydet. Tarina on myös kasvukertomus, jossa kirjailijanurasta haaveileva maalaistyttö etsii omaa paikkaansa maailmalta.

13.2.   Mihkelson, Ene: Ruttohauta (2011)

Ruttohauta on tarina metsäveljien ja heidän läheistensä kohtaloista Virossa neuvostomiehityksen aikaan. Päähenkilö on pieni tyttö, jonka vanhemmat pakenevat Stalinin kyydityksiä ja jättävät tyttärensä tämän tädin hoiviin. Tyttö laitetaan koulukotiin, jossa virolaislapsista kasvatetaan neuvostokansalaisia. Viron itsenäistyttyä hän on jo aikuinen, ja alkaa tutkia sukunsa vaiettuja vaiheita.

13.3.   Kross, Jaan: Syvyydestä (1989)

Omaelämäkerrallisia aineksia sisältävä romaani kertoo Stalinin kuoleman jälkeisestä ajasta, jolloin Siperiaan karkotetut alkavat palata Tallinnaan. Yksi heistä on Peeter Mirk, joka päätyy töihin arkeologisille kaivauksille ja toivoo valoisampien aikojen viimein koittavan. Eräänä päivänä hän löytää keskiaikaisen salaisen käsikirjoituksen, jonka hän päättää piilottaa neuvostoviranomaisilta. Käsikirjoitus vie hänet jännittävään seikkailuun ja samalla pohdiskelemaan ihmisluonnon syvyyksiä.

17.4.   Wuolijoki, Hella: Koulutyttönä Tartossa 1901–1904 (1945)

Muistelmateoksessaan Hella Wuolijoki kertoo kouluvuosistaan Tartossa. Hän muutti lapsuudenkodistaan Viljandista Tarttoon 15-vuotiaana opiskellakseen Puškinin tyttökimnaasissa. Hän tutustui moniin merkkihenkilöihin ja tempautui mukaan ajan aatteisiin. Hänestä kuoriutui palavasydäminen taistelija, joka eli myös tavallisen koulutytön elämää iloineen ja murheineen. Kirja on julkaistu myös osana teosta Nuoruuteni kahdessa maassa (1986).

15.5.   Õnnepalu, Tõnu: Paratiisi (2017)

Paratiisi on viisas ja lempeä kertomus pienen hiidenmaalaisen kyläyhteisön elämästä. Kirjailija kuvaa nuoruusvuosiaan paikassa, jota hän kutsuu Paratiisiksi. Paratiisi on ylistys kotiseudulle ja arjen pienille ihmeille. Siitä huokuu elämänmyönteisyys ja arvostus kaikkea hyvää kohtaan, mitä ihmisen ympärillä on.

Lukupiiri kokoontuu pääkirjastossa. Se on maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoja kirjastosta, kaupunginkirjasto@kajaani.fi, puh. 0881552423. Tervetuloa!

Jodi Picoult: Sisareni puolesta

Jodi Picoult: Sisareni puolesta. 

Karisto Oy, 2006.

13-vuotias Anna tietää, että hän on saanut alkunsa koeputkessa, koska hänen siskonsa Kate tarvitsee soluja. Anna on pienestä asti toiminut harvinaista leukemian muotoa sairastavan isosiskonsa kudospankkina. Annan koko perheen elämä pyörii sairaan Katen ympärillä, Anna ja isoveli Jesse tuntevat olevansa ilmaa vanhempiensa silmissä ja reagoivat molemmat omilla tavoillaan.

Nyt heidän vanhempansa haluavat Annan luovuttavan toisen munuaisensa siskolleen. Anna päättää haastaa vanhempansa oikeuteen ja vaatia heiltä oikeutta omaan ruumiiseensa. Asianajaja Campbell Alexander luulee jutun olevan hetkessä ohi, mutta Annan asianajajaäiti vastaa kanteeseen. Anna tietää, että rakas Kate-sisko saattaa kuolla hänen päätöksensä takia, mutta ei voi enää antaa tilanteen jatkua. 

Sisareni puolesta herättää paljon tunteita ja pitää otteessaan alusta loppuun asti. Tarinaa kerrotaan eteenpäin soljuvasti monesta eri näkökulmasta, ääneen pääsevät Anna ja hänen perheenjäsenensä sekä hänen asianajajansa ja edunvalvojansa. Kirja päättyy tavalla, jota lukija ei varmasti osaa odottaa.

Heidi Tuikka

Laila Kohonen: Miehuuskoe

Laila Kohonen: Miehuuskoe 1917.

Otava, 2017.

"Sata vuotta sitten Savonlinnassa."

Laila Kohonen on tammelalainen kirjailija, koulutukseltaan luokanopettaja. Hän on julkaissut toistakymmentä lasten ja nuorten romaania eri aiheista, jotka kuvaavat joko nykyaikaa tai sijoittuvat menneeseen aikaan. Eräässä haastattelussa hän on kertonut saaneensa kirjoittamisen kipinän jo lapsuudessa kuunnellessaan isänsä tarinoita muurahaisista ja kahdeksan vuotiaana muurahaispesää katsellessaan päättänyt ryhtyä kirjailijaksi.

Miehuuskoe 1917 on koulupojan näkökulma Suomen vaikeista kohtalonhetkistä ja perustuu kirjailijan isän kokemuksiin loppukesäisestä Savonlinnasta. Hän oli kirjan Vilhoa hieman vanhempi, täytti tuolloin 17 vuotta.

Kirjassa eletään vuotta 1917 Savonlinnassa. Kaksitoistavuotias Vilho kavereineen viettää suhteellisen huoletonta elämää ja he keksivätkin vaarallisen miehuuskokeen. Jokaisen pitää kiertää Olavinlinnan muuri, kalliot ovat rosoiset ja terävät, virta on voimakas.

Poikien perheet ovat eri yhteiskuntaluokista. He näkevät sinä syksynä kaupunkilaisten ja perhetuttujenkin jakautuvan kahteen eri leiriin. Vilhon isä unelmoi itsenäisestä Suomesta ja liittyy suojeluskuntaan ylläpitämään järjestystä kaupungissa. Vilhon luokkakaverin Birgerin perheessä toivotaan Suomen liittyvän osaksi Ruotsin kuningaskuntaa ja tyttölyseota käyvän Kaijan hevosajurina työskentelevä isä puolestaan on kietonut punaisen nauhan hihaansa. Ystäviin kuuluu myös Petja, venäläisen kauppiaan poika.

Omaa miehuuskoetta suorittaessaan Vilho ei osaa aavistaa joutuvansa vielä todelliseen miehuuskokeeseen. Kaupunki muuttuu syksyn kuluessa levottomaksi ja Vilho kavereineen päätyy todistamaan maamme itsenäisyyttä edeltäviä vaikeita tapahtumia. Lakkoillaan ja lyseon oppilaat ryhtyvät passiiviseen vastarintaan ja Vilho kavereineen aloittaa vakoilupuuhat, kun Venäjältä saapuu rangaistusretkikunta ja ihmisiä aletaan vangita.

Eija Huhtanen

Francesca Hornak: Viikko on pitkä aika

Francesca Hornak: Viikko on pitkä aika.

Tammi 2018.

Viikko on todellakin pitkä aika, ainakin jos toisistaan etääntyneet perheenjäsenet laitetaan karanteeniin neljän seinän sisälle, vanhaan sukukartanoon englannin maaseudulle. Kun siihen lisätään vielä jokaisen tarkoin varjellut, mutta väkisin esiin pyrkivät salaisuudet, on tämä hykerryttävä soppa valmis.

Birchin perheen aikuinen lääkäritytär Olivia palaa jouluksi kotiin Afrikasta, jossa hän on ollut avustustyössä taistelemassa Haag-tautiepidemiaa vastaan. Hänen on oltava viikko karanteenissa tartuntariskin vuoksi, ja muu perhe osallistuu karanteeniin vapaaehtoisesti, jotta he voivat viettää joulun yhdessä. Olivian lisäksi paikalla ovat hänen vanhempansa ja aikuinen sisko Phoebe.

Olivian äidille Emmalle karanteeni on tervetullut mahdollisuus korjata perheen etääntyneitä välejä. Avioliitto Andrewin kanssa on viilentynyt, ja keskenään hyvin erilaiset tyttäret ovat kadottaneet yhteytensä. Emmalle joulu on erityisen tärkeä, sillä hän on juuri saanut pelottavan diagnoosin, josta hän ei tosin halua kertoa perheelleen, ettei joulu menisi pilalle.

Tarinan edetessä selviää, ettei Emma ole ainoa, joka pimittää suuria asioita perheeltään. Salaisuudet kirjaimellisesti tunkeutuvat sisään eristettyyn taloon. Toistuvista järkytyksistä huolimatta perheenjäsenet eivät pääse pakoon toisiaan. Mitä tapahtuu, kun ongelmien kohtaaminen on ainoa mahdollisuus?

Viihdyttävä tarina onnistuu myös koskettamaan. Tyyli on kepeä, mutta teos sivuaa myös vaikeita aiheita, kuten sairautta ja Afrikan köyhien alueiden hätää. Parasta tässä kirjassa on perhesuhteiden lämmin, aito kuvaus. Vaikka perheenjäsenten välillä on paljon rakkautta, on myös pinnan alle haudattua katkeruutta, syyllisyyttä ja epävarmuutta. Eniten kuitenkin sitä rakkautta.

Hanne Heikkinen

Kirjaston lukupiiri syksy 2018

Kaupunginkirjaston lukupiiri jatkuu syksyllä pääkirjastossa keskiviikkoisin klo 17.

Syksyn lukupiirissä luetaan tarinoita saamelaisista. Mukana on kaksi kainuulaislähtöistä kirjailijaa. Päivi Alasalmi on kotoisin Vuolijoelta ja Mikko-Pekka Heikkinen on käynyt koulunsa Suomussalmella.

19.9.       Alasalmi, Päivi: Joenjoen laulu (2013)

Joenjoen laulu on saamelaisten tarina, joka kulkee kolmessa aikatasossa, 1500-luvulta nykypäivään.
Joenjoen laulu on kipeä, kaunis ja maaginen romaani. Se näyttää, miten saamelainen kulttuuri ja kansa vähitellen tapetaan, kun ensin otetaan pois uskonto, sitten kieli ja elinkeinot. Koskettavien yksilötarinoiden kautta se kasvaa kokonaisen kansan kohtalon kuvaukseksi. (Gummerus)

17.10.     Vest, Jovnna-Ánde: Poropolku sammaloituu (1990)

Poropolku sammaloituu voitti saamelaisromaanien kilpailun, jonka järjestivät karasjokilainen kustantamo Davvi Media ja oslolainen Aschehoug. Kirja on jo julkaistu saameksi ja norjaksi. Poropolku sammaloituu on pojan kertomus isästään. Romaani puhuu pienellä äänellä suurista asioista, suuresta muutoksesta, joka vähitellen mursi saamelaisen elämänmuodon pitkät perinteet. (takakansitekstistä)

14.11.     Kariniemi, Annikki: Villihanhien suku (1978)

Väkevä kertomus erään saamelaisen suvun vaiheista kaukaa sadunhohtoisesta menneisyydestä Ruijan meren rannoilta uusille asuinsijoille, uuteen aikaan. Annikki Kariniemi on jälleen kiehtovimmassa ympäristössään, missä todellisuus ja taru yhtyvät rikkumattomaksi kokonaisuudeksi. Villihanhien suku on rikas ja värikylläinen, elämälle uskollinen romaani, jossa pääsee täysiin oikeuksiinsa myös kirjailijan omaleimainen kielenkäyttö. (takakansiteksti)

 
12.12.     Heikkinen, Mikko-Pekka: Poromafia (2016)

Romaani perheestä.
Nelihangan suku on hallinnut Utsjokea rautaisin ottein kauemmin kuin kukaan jaksaa muistaa.
Jouni-Sammeli Nelihanka hylkää perintöosansa taakseen katsomatta ja perustaa rikollisen moottorikelkkajengin. Pukemalla Ahma SC:n liivit ylleen Jyppyrä haastaa niin isänsä arvovallan kuin ansaintakeinot ja valta-aseman Lapissa. Seurauksena on jengisota, jonka lopputuloksena koko saamelainen elämäntapa mullistuu. (Johnny Kniga)

Lukupiiri on kaikille avoin ja maksuton.

Tervetuloa!

Lisätietoa kirjaston neuvonnasta
kaupunginkirjasto@kajaani.fi, puh. 08 81552423

Riina & Sami Kaarla: Arttu Tirttu herää henkiin

Riina & Sami Kaarla: Arttu Tirttu herää henkiin. Lasten keskus 2017. Arttu Tirttu katoaa. Lasten keskus 2018.

Arttu Tirttu on kumilelu, jollaisia saa hampurilaispaikoissa lasten annosten kylkiäisinä. Tämä lelu onkin vähän erilainen. Hän tulee heitetyksi roskiin, ajautuu kaatopaikalle ja siellä kelluessaan avuttomana maalipöntössä tulee niin ärsyyntyneeksi, että napsahtaa eloon ja ponnahtaa ylös. Siitä alkaa Artun seikkailu. Seikkailu vie hänet mm. koiraleluksi, pienen tytön prinsessaleikkeihin röyhelöihin puettuna, erään pojan kuminkestävyystesteihin ja moneen muuhun tilanteeseen. Arttu kaipaa sopivaa kotia ja hyvää ystävää. Silloin hän löytää Jimin kotitalon.

Jimi on koulupoika, joka asuu kahdestaan mummonsa kanssa. Kun Arttu ilmaantuu taloon, Jimi epäilee häntä ensin hiireksi tai rotaksi ja näiden kahden välillä alkaa pyydystyskilpa, josta molemmat oppivat nauttimaan. Arttu on aivan liian nokkela, sitkeä ja tomera jäädäkseen Jimin rakentamiin ansoihin. Hän jättää jälkeensä viestilappusia, jotka hämmentävät Jimiä ja lopulta nämä kaksi kohtaavat. Kohtaamisesta syntyy molempien kaipaama ystävyyssuhde. Kirjan lopussa selviää mm., millä veikeällä tavalla Arttu Tirttu on saanut nimensä.

Tämä ensimmäinen Arttu Tirttu -sarjan teos luo pohjan kaksikon tuleville seikkailuille. Tänä vuonna ilmestyneessä sarjan jatko-osassa ”Arttu Tirttu katoaa” ystävykset seikkailevat majakkasaarella, jonne Jimin luokka menee retkelle. Jimi ei ole kehdannut tunnustaa kavereilleen Artun olemassaoloa, vaan pyrkii koko ajan salaamaan hänet, mistä Arttu ei ole lainkaan innoissaan. Jimin luokalle on tullut uusi oppilas Eleonora, joka poikkeavuudellaan kiinnostaa Jimiä.  Ja niinhän siinä käy, että Artun toimesta he jäävät veneestä ja kolmistaan autiolle majakkasaarelle. Tuolloin Jimin salaisuus paljastuu Eleonooralle, joka osoittautuu hyvin kekseliääksi selviytyjäksi.

Sarja on hyvin hauskaa ja lennokasta tarinaa, mukavasti ja veikeästi kuvitettu, oikein sopivaa luettavaa alakoululaisille.  Sarjassa on ilmestymässä ensi syksynä seuraava osa.

Paula Alaraasakka