Suomalainen barokkiorkesteri : Moramoramor

Suomalainen barokkiorkesteri: Moramoramor.

Suomalainen barokkiorkesteri 2017.

Barokkimusiikkilevy, joka sisältää yllätyksen. Sellainen on Suomalaisen barokkiorkesterin cd-levy Moramoramor. Levy alkaa Bachin Brandenburgilaisella konsertolla, joka edustaa klassisen musiikin perinteistä lajityyppiä, konserttomuotoista musiikkia. 1600-luvulla Italiassa syntyneen konserttotyypin ideana oli esittää musiikki kokonaisuuden ja osien äänien vuoropuheluna. Levyllä kuullaan myös Vivaldin konsertto Per l´orchestra di Dresda.

Sitten tulee yllätys. Levyn sointimaailma muuttuu täysin Jukka Tiensuun teoksessa Mora. Se on ensimmäinen varsinainen barokkiorkesterille sävelletty suomalaisteos. Suomalaisen kamariorkesterin ja Topi Lehtipuun kantaesittämä Mora on modernia barokkimusiikkia. Se tarkoittaa, että esim. sen tenorisoolo on inhimillistä ääntelyä periodisoittimien säestyksellä. Levyn esittelylehtinen kertoo vanhan ja uuden leikkisästä kohtaamisesta. Kuulijalta se vaatii hereilläoloa. Väsyneenä uusimuotoisen barokin kuuntelu voi olla uuvuttavaa. Levyn loppupuolella palataan jälleen perinteiseen barokkitunnelmaan Vivaldin ja Bachin konsertoilla.

Suomalainen barokkiorkesteri on toiminut noin parikymmentä vuotta ja aiemmin se tunnettiin Kuudennen kerroksen orkesterina. Sen pääasiallisena tehtävänä on tehdä barokkimusiikkia tunnetuksi Suomessa. Se on konsertoinut mm. Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla.

Hilkka Härkönen

Hevi reissu (dvd)

Hevi reissu (dvd)

Kotimaiset komediat tasapainoilevat useimmiten jossain huvittavuuden ja myötähäpeän välimaastossa. Yli 3 miljoonan euron budjetilla väsätty Hevi reissu onnistuu siinä, missä moni kilpailija kompuroi. Raskaan musiikin ympärille on rakennettu kevyt komedia, josta löytyy menoa ja meininkiä useamman kotimaisen elokuvan tarpeisiin. Kolmen pitkätukkaisen nuorukaisen edesottamukset örinämetallin maailmassa viihdyttävät, kunhan aihepiiriä ei ota turhan vakavasti.

Leffa alkaa pohjoisesta pikkukylästä, jossa kolmen herkkäsieluisen hevarin muodostama bändi haaveilee maineesta ja menestyksestä. Bändiltä puuttuu vielä muutama pikkuseikka, kuten nimi, keikkakokemus ja omat biisit, mutta toiveet tulevaisuuden suhteen ovat korkealla. Ikävä kyllä paikallisten silmissä kovimmatkin hevarit ovat pahimman luokan luusereita. Pojat päättävät todistaa kykynsä, ja valloittaa pohjolan suurimpien metallifestarien lavat. Festarit tosin järjestetään Norjan Lapissa, eikä aikaa ole hukattavaksi. Alkaa ikimuistoinen automatka, jonka aikana koetaan romansseja, väärinkäsityksiä, räjähdyksiä sekä toilailua virkavallan kanssa. Täysin vahingossa, tietenkin! 

Metallimusiikin ystävät ja viholliset saavat epäilemättä nauraa Hevi reissun äärellä. Raina tarjoilee paljon oivaltavia silmäniskuja musiikkimaailman kliseille ja omituisuuksille. Pojat kertovat esimerkiksi aivan vakavalla naamalla soittavansa ”sinfonista postapokalyptista reindeer grinding Christ abusing Xtreme sotapakanafennoskandimetallia”. Hevi reissu onnistuu lisäksi tavoittamaan hyvin maanläheisellä tavalla pohjoisen peräkylän sisäänpäin lämpiävän tunnelman, ja repimään siitä huoletonta huumoria. Osansa hyväntahtoisesta naljailusta saavat esimerkiksi ikäloput iskelmämusiikin ystävät ja kateelliset pitkätukkia pilkkaavat pikkunilkit. Vastakkainasettelu ei ole ehkä omaperäinen, mutta ainakin kliseistä otetaan kaikki ilo irti.

Hevi reissu, samoin kuin sadat muut elokuvat, ovat nyt katsottavissa ilmaiseksi Viddla-suoratoistopalvelusta. Elokuvien katselu onnistuu kirjastokortilla ja PIN-koodilla, joita voi kysellä vaikkapa lähimmästä kirjastosta. Valikoimaan kannattaa käydä tutustumassa osoitteessa www.viddla.fi.

Tuomas Kumpula

Sirke Happonen: Muumiopas

Sirke Happonen: Muumiopas.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012.

Muumihahmot ovat tuttuja varmasti kaikille suomalaisille ja niihin voi törmätä esimerkiksi kauppareissulla. Pyöreiden muotojen alle kätkeytyy kuitenkin paljon viisauksia. Muumilaakson hahmot näyttäytyvät erilaisina kirjoissa ja sarjakuvissa eivätkä ne ole pelkästään lasten hahmoja.

Oppaassa on esitelty kaikki Tove Janssonin hahmot, Muumipeikosta ja Pikku Myystä aina Tuhtoon ja Ti-ti-uuhun. Osa kirjassa esitellyistä hahmoista on nähty vain sarjakuvissa. Janssonin kuvitukset ovat ihana lisä kirjassa ja niitä on paljon. Kirjassa kerrotaan myös muumihahmojen synnystä ja kehittymisestä. Tiesitkö esimerkiksi, että Mörkö on nainen ja Jansson ei halunnut muuttaa hänen yksinäistä kohtaloaan. Siitä huolimatta hän on visioinut Mörölle miehen ja heille liudan jälkeläisiä.

Kattava Muumiopas tutustuttaa lukijan hahmojen ajatuksiin ja luonteisiin. Jos ei jaksa lukea opasta kokonaan, kannattaa perehtyä ainakin muuntaudu-osuuksiin, esimerkiksi ”muuntaudu Muumipeikoksi”. Niihin on summattu hahmon sisin leikkimielisellä tavalla. Muuntautumisia ei ehkä kaikkien hahmojen kohdalla kannata ottaa aivan kirjaimellisesti, mutta niistä löytyy myös varteenotettavia elämänohjeita.

Olen aina ollut muumifani, muistan televisiosarjan vuorosanoja ulkoa ja keittiön kaapit ovat täynnä muumimukeja. Kirjasta saa kuitenkin paljon uutta tietoa ja siitä voi jopa oppia itsestään, paljastui että minäkin olen ennemmin homssu, mitä hemuli.

Kirjoittaja Sirke Happonen on filosofian maisteri, jonka väitöskirja Vilijonkka ikkunassa (WSOY, 2007) käsittelee Tove Janssonin teoksia, niiden kuvan ja tekstin kokonaisuutta. Myös väitöskirja on tutustumisen arvoinen, jos haluaa tarkempaa tietoa Tove Janssonin työstä ja työskentelytavoista.

Heidi Tuikka

Daphne Du Maurier: Rebekka

Daphne Du Maurier: Rebekka.

WSOY, 1938.

Daphne Du Maurierin (1907–1989) Rebekka on kartanoromaanien klassikko. Siitä löytyy jännitystä, romantiikkaa ja sokkeloinen rakennus, jossa vanhat salaisuudet hiipivät pimeissä nurkissa. Suurin mysteeri on nainen, joka ei ole enää paikalla, mutta silti aina läsnä: Rebekka, kartanon edesmennyt emäntä.

Nimettömäksi jäävä päähenkilö on nuori ja kokematon nainen, joka toimii erään vanhemman naisen seuraneitinä. Matkustellessaan he kohtaavat loistokkaan Manderleyn kartanon omistajan, Maxim de Winterin. Yllättäen päähenkilön ja herra de Winterin välille muodostuu ystävyys, joka johtaa nopealla tahdilla epäsäätyiseen avioliittoon. Varattomasta naisesta tulee rouva de Winter, ja hän matkustaa miehensä mukana tämän sukukartanoon.

Nuori Rouva de Winter ei ole ensimmäinen lajissaan. Maxim on jäänyt leskeksi vain vajaata vuotta aiemmin. Uusi rouva saa pian huomata, ettei hänelle tunnu olevan tilaa kartanossa, jossa edellisen vaimon varjo hallitsee kaikkea ruokalistoista kukka-asetelmiin. Rebekka on osannut huolehtia kodista, hän on ollut näyttävä nainen ja varsinainen seurapiirien kuningatar.

Nuori rouva alkaa heti tuntea riittämättömyyttä astuessaan kartanon emännän paikalle. Hän on sosiaalisesti kömpelö ja tottumaton yläluokkaiseen elämäntapaan. Rebekkaa jumaloinut taloudenhoitaja suhtautuu tulokkaaseen pilkallisesti. Pahinta on, että Maximkin on välillä kylmä ja etäinen. Samalla, kun päähenkilö tuntee kateutta Rebekkaa kohtaan, mysteeri alkaa kiehtoa hänen uteliaisuuttaan. Mitä ensimmäiselle rouva de Winterille oikein tapahtui? Kuka hän oikeasti oli?

Teoksen henkilöillä on omat epävarmuutensa ja kipukohtansa. Se tekee heistä ajattomia ja samaistuttavia dramaattisten käänteiden keskellä. Du Maurier on tunnelman luomisen mestari, ja tarinan läpi kulkeekin vastustamattoman pahaenteinen, synkkä pohjavire. Mikäli siihen tykästyy, kannattaa tutustua myös kirjailijan muuhun tuotantoon.

Hanne Heikkinen

Tatu Kokko: Rob McCool ja kirottu metsä

Tatu Kokko: Rob McCool ja kirottu metsä.

Icasos 2017.

Tatu Kokko on kuopiolainen kirjailija, koulutukseltaan luokanopettaja. Hän on kirjoittanut nuorten kanssa yhteistyössä kirjasarjaa Rob McCool. Kirjasarja on kirjoitettu niin, että nuoret ovat päässeet vaikuttamaan kirjasarjan nettikäsikirjoituksiin. Kirjojen syntyä voi seurata Livekirjailija Tatu Kokko -blogissa, josta löytyy myös nuorten kirjoittamia kommentteja juonesta.

Kirjasarjassa on ilmestynyt tähän mennessä kaksi teosta, Rob McCool ja Krimin jalokivi ja viime syksynä ilmestynyt Rob McCool ja kirottu metsä. Sarjan ensimmäisestä osasta on tehty myös videoäänikirja Youtubeen. Videolla kirjaa lukevat kirjailijan lisäksi vierailevina lukijoina mm. Aku Hirviniemi ja Sipe Santapukki. He myös kertovat ajatuksiaan kirjoista ja lukemisesta.

Sarja kuvaa historiallista aikaa futuristisilla mausteilla. Tapahtumien puitteet löytyvät historiasta, mutta tekniikka, koneet ja aseet ovat tulevaisuuden fantasiaa. Rob McCool on nuori poika Fennoniasta Scandien unionista. Ensimmäisessä osassa hän pelastaa nuoren neidon, koodinkantajan Novgorodin prinssi Vladimirin kynsistä. Jatko-osassa he ovat palaamassa lentopurrella Fennoniaan, kun he joutuvat laskeutumaan kasakoiden hallitsemalle arolle. Novgorodilaiset ovat juuri hyökkäämässä kasakoiden kimppuun massiivisella voimalla. Seuraa taistelu, jossa kasakat ovat jo joutumassa alakynteen, kunnes neuvokas Rob lentopurren avulla saa voimasuhteet kääntymään. Rob kumppaneineen joutuu kuitenkin pakenemaan kirottuun metsään, jota hallitsevat naissoturit, zoonit. 

Kirja on hyvin jännittävä, vauhdikas ja juonen käänteet ovat yllättäviä. Kun kumppanit selviävät yhdestä haasteesta, on jo seuraava uhka edessä. Taisteluita käydään useampaa tahoa vastaan. On tehokkaita aseita ja suojakilpiä, vauhdikkaita kasakkahevosia ja ilmassa kiitäviä lentopursia ja aluksia, vahvoja ja maagisia naissankareita. Missään vaiheessa kirja ei käy yksitoikkoiseksi, vaan koko ajan tapahtuu. Kirjan seikkailut muistuttavat teosten Tähtien sota ja Taru sormusten herrasta seikkailuja. Kirjailija Tatu Kokko vieraili Hyrynsalmella yläkoululaisten vieraana joulukuussa.

Paula Alaraasakka

Niipola, Jani: Duudsonit : Härmästä Hollywoodiin

Niipola, Jani: Duudsonit : Härmästä Hollywoodiin

Johnny Kniga, 2014

Lähes kaikki tietävät Duudsonit, nuo pohjanmaalaiset rämäpäät, jotka hyppäävät autolla hyppyristä ladon yli ja räjäyttävät oman talonsa liekkimereksi. Mutta keitä oikeasti ovat Jukka, Jarppi, Jarno ja HP, entiset pojat, nykyään jo aikuiset miehet temppujen ja virnistysten takana? Entä mistä tarina sai alkunsa, ja mihin se päättyy?

Duudsonit : Härmästä Hollywoodiin valottaa, mitä Duudsonien temppujen kulisseissa tapahtuu. Jokaisesta neljästä huimapäästä paljastuu uusia puolia ja koskettavaa inhimillisyyttä. Nämä miehet ovat kuin veljeksiä, jotka pitävät toisistaan huolen, kävi miten kävi. Kun kaverille sattuu kuvauksissa jotain, välittyy kotikatsomoihin asti muiden huoli.

Jukka Hildén on nelikon esiintyjä ja Duudsonien kasvot. Hänen vetovoimansa on huomattu aina Hollywoodissa asti. Jarno ”Jarppi” Leppälä on yksipeukaloinen ihmistikkataulu ja ryhmän ”pohojalaasin mies”. Jarno Laasala puolestaan on ryhmä rämän isä, aivot ja intohimoinen kameramestari. On juuri hänen ansiotaan, että jätkät, jotka halusivat vetää sohvaa perässään autolla ja kuvata sen videolle, ovat nyt maailmankuuluja. Hannu-Pekka ”HP” Parviainen on nelikosta ainoa, joka on opiskellut itselleen ammatin. HP ei olekaan opettajana ehkä tavanomaisin, sillä hän on täynnä tatuointeja ja osallistuu nykyisin Duudsoneiden kuvauksiin aina kun ehtii.

Voisi siis sanoa, että Jukka tuo ryhmään energiaa ja kansainvälisyyttä, Jarppi letkeää huumoria, Jarno bisnesälyä sekä uusia ideoita ja HP puhdasta iloa. Kirjassa vilahtavat myös luottokuvaaja Tuukka Tiensuu, kaikkien rakastama Jarppiina sekä perheet, ystävät ja muut, joiden ansiosta Duudsonit ovat saaneet tehdä unelmastaan ammatin.

Jaana Jauhiainen