World’s End

 The World’s End (dvd)

Shaun of the deadin ja Hot Fuzzin voimakolmikko on taas kasassa. Ohjaajana Edgar Wright ja näyttelijäpuolella Simon Pegg ja Nick Frost. World’s End on tekijöiden ns. Cornetto-trilogian kolmas ja luultavimmin viimeinen osa.

Leffa kertoo 90-luvulla Newton Havenin pikkukaupungissa nuoruuttaan eläneen kaveriporukan jälleennäkemisestä. Gary ”The King” King (Pegg) toimii liikkeellepanevana voimana, koska hän haluaa kiertää legendaarisen Kultainen maili -pubikierroksen, joka 90-luvulla jäi pahasti kesken. Nyt neljänkympin tienoilla homma on vietävä Garyn mielestä kunnialla alusta loppuun. Vanhat kaverit Peter (Eddie Marsan), Oliver (Martin Freeman), Steven (Paddy Considine) ja Andy (Frost) on totta kai houkuteltava mukaan kumoamaan tuopponen 12 eri kapakassa.  Osa porukasta lähtee hyvinkin vastentahtoisesti, mutta kuitenkin leikkiin mukaan.

Tietenkään kaikki ei ole kuin ennen, vanhaan hyvään aikaan. Keski-ikä ja vastuu niin työ- kuin perhe-elämässä painaa kaverusten päälle. Menneitä ”loiston aikoja” haikaileva Gary ei tätä tietenkään tunnusta. Pubitkin ovat muuttuneet samankaltaisiksi juottoloiksi ja vanha kunnon bilehile Andykin on muuttunut vettä litkiväksi absolutistiksi. Eikä Newton Haven ole enää samanlainen pikkupaikka kuin ennen. Väki vaikuttaa jotenkin oudolta eikä muutenkaan kaikki oikein täsmää. Eipä tarinasta sen enempää ettei paljasteta liikaa…

The World’s End sisältää tekijäporukalle tyypillistä, näppärää dialogia ja verbaalista ja fyysistä komediaa, joka allekirjoittaneelle on aina kolahtanut. Simon Pegg on elokuvan kantava voima jota muu näyttelijäkaarti tukee mainiosti. Shaund of the Deadin hulvattomuuden tasolle ei päästä, mutta Hot Fuzzin kanssa painitaan aika lailla samalla tasolla.

JO

Noviolet Bulawayo : Me tarvitaan uudet nimet

Noviolet Bulawayo : Me tarvitaan uudet nimet

Suomentaanut Sari Karhulahti, Gummerus 2013
292 s.

Noviolet Bulawayo muutti nuorena Zimbabwesta USA:n Michiganin osavaltioon, kuten kirjan kertoja, Kulta.

Kulta, Chipo, Luojatietää, Kovanaama, Sbho ja Stina asuvat Zimbabwessa, Paratiisi-nimisessä hökkelikylässä. Heidän perheensä ovat paenneet kylään, kun entiset kodit ja koulut on poltettu ja ajettu puskutraktoreilla hajalle. Lapset varastavat guavoja nälkäänsä läheisen Budapestin puutarhoista.

Nimet ovat tärkeitä. Vapaanasyntynyt syntyi Zimbabwen itsenäistymisen jälkeen. On ÄitiRakkaus, Ruumiiden Äiti ja saarnamies Ilmestykset Bitchington Mborro. Hautausmaa on Taivaantie.

Leikit ovat tärkeitä. Leikitään Maaleikkiä ja sotaa. Kirjan nimi viittaa leikkiin, jossa tytöt leikkivät Teho-osastoa. Koska leikki ei ole leikkileikki, pitää olla lääkärien ja hoitajien nimet. Kun vastarintaliikkeessä toiminut Vapaanasyntynyt surmataan, ja lapset esittävät Vapaansyntyneen tarinan, se on totta. Lapsuus on ohi.

Kulta pääsee tätinsä luo Destroyed Michygeniin, Detroitiin. Hän käy koulua ja ansaitsee opiskelurahoja marketissa ja siivoojana muiden paperittomien siirtolaisten kanssa. Hän tuntee syyllisyyttä lähdöstään, ikävöi, mutta sopeutuu. Paluumahdollisuutta ei ole.

Tarina väkivaltaisesta Afrikasta ja siirtolaisten kohtaloista Amerikassa vertautuu moniin pakolaisromaaneihin. Kuten kaikki tärkeät tarinat, tämäkin on kerrottava.

Noviolet Bulawayo tekee sen koskettavasti. Hän tarkkailee, eläytyy, kertoo ironisesti. Kieli on runollista, osuvaa, kuin kuvanauhalta. (lmt)

 

Sinikka ja Tiina Nopola: Simo, Sonia ja ujo mummo

Sinikka ja Tiina Nopola: Simo, Sonia ja ujo mummo. Kuvitus Linda Bondestam. WSOY 2014.

Risto Räppääjä ja Heinähattu ja vilttitossu –kirjojen luojat Sinikka ja Tiina Nopola julkaisivat vuonna 2009 teoksen ”Simo ja Sonia eli kadonnut Kerala”. Teoksessa Keravalla asuva Simo ja hänen isänsä matkustavat Intian Keralaan ja tutustuvat siellä Sonia-tyttöön ja hänen äitiinsä. Vanhemmat rakastuvat toisiinsa, menevät naimisiin ja Sonia muuttaa äitinsä kanssa Suomeen Simon ja hänen isänsä luo.

Nyt viisi vuotta myöhemmin tarina on saanut jatkoa. Teos ”Simo, Sonia ja ujo mummo” kertoo perheen elämästä Suomessa Keravalla. Sonian äiti on matkustanut kahdeksi viikoksi Intiaan hoitaman liikeasioita. Lapset ja Simon isä ovat jääneet selviytymään kolmistaan. Koska Simon isän keittotaitojen tuloksena ruokavalio on melko yksipuolinen ja isän työmatkakin lähestyy, päätyy perhe hakemaan avuksi mummoa lehti-ilmoituksella. Tuloksena on yksi aika erikoinen ja toinen vielä erikoisempi mummotarjokas, joita lapset eivät huoli mummoiksi. Lopulta hätiin saadaan Aulikki Pöntiäinen, joka ei ole koskaan tuntenut ainoatakaan lasta.

Tarina etenee hyvin nopolalaisittain ja mukana vilahtelevat mm. vankilasta karannut Mälikkälän mummo ja poliisikonstaapeli. Erinäisten väärinkäsitysten tuloksena lapset ja mummo saavat aikaan kaikenlaista säpinää ja Aulikki Pöntiäinen osoittautuu lopulta hyvin kehityskelpoiseksi mummoksi. Kirja on helppolukuinen ja oikein sopiva alaluokkalaisille lukijoille. Sitä on myös mukava lukea ääneen pienemmillekin kuulijoille. Lähtökohta on hyvin lasta kunnioittava kuten Nopoloiden muissakin lasten kirjoissa. PA

Libera : Angel voices

Libera : Angel voices

Warner Classics p2006

Libera – tavallinen poikakuoro Lontoosta – näin kuoro esittelee itsensä nettisivuillaan.- Vai onko sittenkään ? Ainakin heidän musiikkinsa on erikoista, epätavallisen kaunista, suorastaan taivaallista kuultavaa.

Kuoron jäsenet ovat 7-16 vuotiaita, etelälontoolaisia , erilaisista taustoista tulevia koulupoikia. Tavallisesta poikakuorosta kuoro eroaa äänellään ja sillä, että se konsertoi eri puolilla maailmaa. Se myös käyttää musiikissaan taustalla rumpuja, syntetisaattoreita ja muita soittimia, mikä tekee kuoron musiikista omanlaistansa. Kappaleet ovat joko johtajansa Robert Prizemanin sävellyksiä tai klassisten kappaleiden sovituksia tai nykymusiikkia. Musiikissa on paljon vaikutteita mm. gregoriaanisesta kirkkolaulusta. Kuoro on tehnyt useita musiikkivideoita ja cd-levyjä. Angel voices-levyllä kuoro esittää Prizemanin sävellysten lisäksi mm. Sibeliuksen Finlandia-hymnin, joka on saanut nimekseen Be still my soul.

Yleissävy levyllä on rauhoittava, meditatiivinen. Sitä voi käyttää rentoutumiseen ja musiikillisen kauneuden kokemiseen. (HH)

Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis – hyvän mielen käsikirja

Raisa Cacciatore ja Max Karukivi: Mieletön fiilis – hyvän mielen käsikirja. Tammi 2014.

”Tunteita tulee ja tunteita menee. Elämän kuuluu tuntua, ainakin välillä. Kyse on sinun elämän hallinnastasi. Älä ole tunteittesi narri. Ole niiden herra.”

Lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja nuorisopsykiatri Max Karukivi ovat kirjoittaneet nuorille tarkoitetun tunnetaitojen käsikirjan. Vaikka teos on 359-sivuinen tiivis tietoteos, on sen rakenne tehty sellaiseksi, että asioihin voi tutustua pieninä osioina, tekijöiden mukaan ”suupaloina”. Näistä voi sitten edetä kiinnostuksen mukaan syvemmälle. Kirja jakaantuu kolmeen osaan: tunteiden lisäksi aiheina ovat mieli ja elämänhallinta.

Kirjassa opastetaan nuoria tunteiden hallintaan esimerkein ja välillä on tarjolla testejä, joiden avulla asioita voi harjoitella. Lukijaa opastetaan kohtaamaan tunteensa ja ohjaamaan ajatuksia kannustavampaan suuntaan. Kirjassa neuvotaan, miten esim. kiusaajiin ja kiusaamisen herättämiin tunteisiin kannattaa suhtautua. Käsiteltäviä aiheita ovat esim. huolet, syyllisyys, häpeä, stressi ja rentoutuminen, ahdistus, masennus, pelot, aggressiot. Teos kertoo mm. mitä on pään sisäinen puhe, miten se vaikuttaa ja miten sitä voi ohjata.

Tekijöiden kokemus nuorten parissa työskentelystä tulee näkyville sellaisissa vaikeissa aiheissa kuin seksi, seksuaalisuus, porno, rakkaus, yksityisyys. Näistä asioista tekijät kirjoittavat hienotunteisesti ja viisaasti. Tavoitteena on nuorten itsetunnon kasvu. Kirja on tehty nuorille lukijoille, mutta annettavaa kirjassa on myös aikuisille. Jo nopealla selailulla kirjasta saa paljon aineksia elämän hallintaan. Jokaisella sivulla on jokin ajatus tai kannustava vinkki, jonka voi omaksua nopeasti. Tällaisen asiantuntijoiden tekemän hienon teoksen soisi löytävän mahdollisimman monen nuoren saataville. PA

Tove Jansson: Seikkailu merenpohjassa

Tove Jansson: Seikkailu merenpohjassa. Suomentanut Sirke Happonen. WSOY 2014.

Tove Jansson syntyi 100 vuotta sitten 9.8.1914. Juhlavuoden kunniaksi WSOY on julkaissut uusintapainoksen hänen ensimmäisestä julkaistusta kirjastaan. Vuonna 1928 vasta 13-vuotias Tove Jansson tarjosi piirtämäänsä ja kirjoittamaansa lasten kuvakirjaa ”Pelle, Sara och neckens bläckfiskar” lastenkirjakustantamo Bildkonstiin. Teos hyväksyttiin julkaistavaksi, mutta varsinainen julkaiseminen toteutui vasta viisi vuotta myöhemmin vuonna 1933, jolloin kustantaja julkaisi teoksen nimellä ”Sara och Pelle och neckens bläckfiskar”. Samalla teoksesta julkaistiin suomenkielinen versio ”Pipu ja Kalle ja Ahdin mustekalat”. Kääntäjää ei ole tiedossa. Teoksen kanteen painettiin tekijäksi salanimi Vera Haij. Oikea Vera Haij oli tuolloin jo aikuisikään ehtineen Tove Janssonin luokkatoveri Tukholman taideteollisessa koulussa. Vuonna 2014 julkaistu ”Seikkailu merenpohjassa” on FT Sirke Happosen käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä teoksesta ja teoksen lopussa on myös hänen kirjoittamansa jälkisanat.

Seikkailu merenpohjassa on runomuotoinen ja siinä kullakin aukeammalla on runoteksti ja toisella puolella sitä kuvaava piirros. Kirjassa eivät seikkaile Pipu ja Kalle vaan Maikki ja Mauno, jotka hurauttavat omatekoisella autollaan mäkeä alas merenpohjaan ja joutuvat Näkin valtakuntaan mustekalojen hoitajiksi. Sieltä he onnistuvat pelastumaan ja pääsevät takaisin kotilieden ääreen. Kirja on lyhyt, vain kahdeksan aukeaman mittainen, mutta mielenkiintoinen 1920-luvun tyyliä kuvaava teos.

Suomalaisten kirjojen paperimuotoiset luettelot ennen tietokoneiden aikaa ovat yleensä hyvin tarkkoja. Vuoden 1933 luettelossa Vera Haij –salanimen taakse on kirjattu tekijä nimeltä Ture Janson. Onkohan luettelon kokoaja kuullut nimen väärin vai onko häntä johdettu tahallaan harhaan, siihen emme saane vastausta. PA