Lukupiirin vuosi 2012

Kajaanin kirjaston lukupiiri 12.12.2012, oli viimeinen Veikko Huovisen teoksiin liittyvä tapaaminen tällä erää. Vuoden  aikana olemme kokoontuneet kahdeksan kertaa sekä osallistuneet Lainan päivän tapahtumaan muiden kajaanilaisten lukupiirien kanssa.

Kaikkiaan lukupiiri on tavannut  30 kertaa vuodesta 2009 alkaen ja keskustellut 33 Veikko Huovisen teoksesta. Jokaiseen lukupiiri-iltaan on osallistunut noin 12 henkeä , enimmillään on ollut 19 ja vähimmilläänkin kymmenen.

12.12.12. keskustelimme Panu Rajalan kirjasta Hirmuinen humoristi. Kirja on tiivis ja napakka esitys kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. Rajala asettaa Huovinen maailmankirjallisuuden raameihin, mikä antaa uuden näkökulman monille lukijoille. Keskusteltiin myös Panu Rajalan esitelmästä Veikko Huovis-seuran seminaarissa keväällä. Rajala yllätti kuulijat positiivisesti esiintymisellään. Panu Rajalan ahkeruus ja paneutuminen moniin aiheisiin on ihailtavaa.

Keskustelun aiheeksi nousi kustannustoimittajan osuus kirjan synnyssä. Panu Rajala kertoo, että Huovinen kirjoitti hyvin valmista tekstiä, eikä siihen kustannustoimittajan juuri tarvinnut puuttua. Eräs lukupiiriläinen oli päässyt tutustumaan Panu Rajalan käsikirjoituksen ja saanut todeta, että hänen tekstiinsä kustannustoimittaja oli saanut tehdä paljonkin mm. kieleen liittyviä korjauksia. Hauska vertailukohta.

Veikko Huovisen tekstit elävät edelleen. Ensi vuonna esitetään Kansallisteatterissa "Konsta etsii kortteeria" ja Vantaalle on tulossa esitys Huovisen Lyhyistä erikoisista.

Kajaanin kirjaston  lukupiiri lukee keväällä eri kirjailjoita, joskin Huovisesta keskustellaan ainakin ensimmäisellä kerralla, jolloin vuosossa on Gogolin "Kuolleet sielut".

Kirjaston projektityöntekijä Marja Kettunen esitteli tekemiään Tarinaradion kuunnelmia. Tarinaradiossa voi kuunnella luku-, kuuntelu ja katseluvinkkejä, historiallisia juttuja tai haastatteluja. Haastatteluissa on  mukana myös Kajaanin kirjaston lukupiiri. Tässä linkki Kajaanin lukupiirin haastatteluun.

Kainuun Joulu 30 vuotta

Kainuun Kirjailijat ry julkaisi ensimmäisen Kainuun Joulu -lehden Oulun läänin taidetoimikunnan avustuksen turvin vuonna 1982 ja herätti henkiin aikaisemmin ilmestyneen samannimisen julkaisun. Päätoimittaja oli Mooses Huovinen. Eine Syvävirta luotsasi ja kehitti lehteä kaksi vuosikymmentä, nykyinen päätoimittaja on Mirja Kananen.

Ensimmäisessä numerossa esitellään monipuolisesti kainuulaista kirjallisuutta, kuvataidetta ja teatteria. Tuulikki Karjalainen kirjoittaa Kuhmon kamarimusiikista, Veikko Huovinen luonnonkuvauksen Vuokatista ja Onni Palaste lähettää terveiset Helsingistä. Joulun sanoma kaikuu runoista ja kertomuksista.

Myöhemmin lehti sai alaotsikon ”Kirjallinen vuosialbumi”. Kirjoittajat palaavat usein lapsuuden muistoihin ja sotavuosien kokemuksiin. Mukana on artikkeleita merkittävistä ja merkillisistäkin kainuulaisista henkilöistä ja tapahtumista. Vuosien mittaan lehdistä on muodostunut aarreaitta Kainuun historiasta kiinnostuneille.

Monet valtakunnallisesti tunnetut kirjailijat ovat avustaneet Kainuun Joulua. Tänä vuonna vieraana on Panu Rajala ja ote kirjasta ”Hirmuinen humoristi”. Vuoden kainuulaisen kirjan, ”Kainula – Hiljainen aalto”, esittelee kirjan tekijä Pirjo Mikkonen-Joublanc.

Matkakertomukset ja selostukset kulttuuritapahtumista ovat ajankohtaista aineistoa. Herkkien runojen lisäksi vuosittain ilahduttaa ajan ilmiöitä ironisesti tarkkaileva pakina. Tänä vuonna Oula Jukka Laukkasen Tre Sedie Blu erottui hauskalla taitollaan.

Aarre Läntinen laski ilkikurisesti kainuulaisen kirjallisuuden alkaneen jo Messeniuksesta, lähes 400 vuotta sitten. Maineikkaiden kainuulaiskirjailijoiden ohella kirjallista perinnettä jatkavat kirjoittajat, joiden vuotuisen työn tuloksia esitellään Kainuun Joulu -vuosialbumissa.  (lmt)

Nostalgia

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri

Nostalgia

Alba Records 2012



Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Jo perustamisvuodesta 1972 alkaen orkesterin ohjelmistoon on kuulunut tärkeänä osana suomalaisen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun jousiorkesterimusiikki.Keskeisiä säveltäjiä ovat olleet Jean Sibelius, Robert Kajanus, Armas Järnefelt, Erkki Melartin ja Toivo Kuula. Heidän musiikkinsa edustaa suomalaista kansallisromantiikkaa aidoimmillaan.

Nostalgia-levy on ikään kuin merkkivuoden kunniaksi julkaistu orkesterin soiva historia. Levyn kappaleet sopivat marraskuiseen harmauteen ja suomalaiseen mielenmaisemaan hyvin; ne ovat hitaita, alakuloisia , koskettavia, välillä hempeitäkin klassisen musiikin pikkukappaleita. Sävelmistä mainittakoon mm. Robert Kajanuksen Huutolaistytön kehtolaulu ja Armas Järnefeltin Hyljätyn valitus , jonka pohjana on suomalainen kansanlaulu Aamulla varhain. Lisäksi levyllä on pienimuotoisia kehtolauluja, elegioita ja serenadeja. Orkesteri soittaa ne tyylillä ja taidolla, joista se on tullut tunnetuksi vuosien varrella sekä Suomessa että ulkomailla konsertoidessaan.

Konsertoinnin ohella orkesteri on tehnyt yli kuusikymmentä levytystä. Kantaesityksiä on kertynyt yli 130. Orkesterin perusti kapellimestari Juha Kangas ja hän toimii edelleen orkesterin kunniakapellimestarina. Ensi vuoden syksystä alkaen taiteellisena johtajana tulee toimimaan Sakari Oramo. (HH)

Iron Sky

 Iron Sky (dvd)


Viimeistään Star Wreckillä suuremmankin yleisön tietoisuuteen noussut tekijäporukka lähti seuraavaksi kunnianhimoiseen projektiin ja tuloksena oli Iron Sky. Elokuva kertoo natseista, jotka toisen maailmansodan loppumelskeissä pakenivat kuun pimeälle puolelle, jonne he ovat rakentaneet salaisen tukikohdan. Vuonna 2018 on aika palata takaisin ja valloittaa maa. Samaan soppaan osuu amerikkalaisten propagandaretki kuun kamaralle, johon osallistuva James Washington (Christopher Kirby) joutuu kuunatsien vangiksi ja valkaisemaksi! ”Arjalaisen” Washingtonin on määrä johdattaa natsit Amerikan presidentin pakeille, joka muistuttaa erehdyttävästi Sarah Palinia.

Iron Sky ei todennäköisesti innosta, jos Star Wreck ei innostanut. Samalla tieteisparodian linjalla liikuskellaan tälläkin kertaa, tosin isommilla tuotantoarvoilla. Rahaa elokuvan tekoon paloi yli 7 miljoonaa euroa eli Iron Sky on suomalaiseksi elokuvaksi tyyris tapaus. Tehosteet toimivat pääosin hienosti ja jälki on vakuuttavaa, mutta välillä tehosteet näyttävät juuri siltä mitä ovat eli tietokoneella tehtyjä. Näyttelijöistä parhaiten selviävät Julia Dietze ja Christopher Kirby. Muuten roolisuorituksista jää mieleen patsastelu tai ylinäyttely. Edes konkarinäyttelijä Udo Kier ei ansaitse puhtaita papereita.

Star Wreckin jälkeen odotin ehkä hauskempaa elokuvaa eli pieni pettymys Iron Sky kieltämättä on. Visuaalisesti komeaa katsottavaa ja välillä hyvinkin osuvaa parodiaa leffa kyllä tarjoaa. Jos pökkelömäisen näyttelijätyön ja suht heppoisen tarinan antaa anteeksi, niin Iron Skyn parissa puolitoistatuntinen vilahtaa ihan mukavasti. Hatunnosto ohjaaja Timo Vuorensolalle ja kumppaneille rohkeasta leffaprojektista kaikesta huolimatta.

JO

Anna Salmi: Kallistuva talo

Anna Salmi: Kallistuva talo. Väestöliitto 2012.


Viisivuotias Kerttu asuu vanhassa puutalossa. Kertun perheeseen kuuluvat isä, äiti ja Eero-veli sekä Lurppa-koira. Kerttu on hyvin herkkä tyttö ja hän huomaa, että perheen talo jyrkänteen reunalla on pikku hiljaa vaarassa kallistua ja syöksyä rotkoon. Kerttu yrittää kertoa asiasta isälle ja äidille, mutta he eivät riitelyltään jouda kuuntelemaan. Kertulla on iso huoli koko perheestä. Hänestä tuntuu, että hän on syyllinen vanhempiensa riitelyyn. Päiväkodissa hänellä on sellainen olo, että hänen pitäisi olla kotona huolehtimassa asioista. Yöllä huolet ja pelot tunkeutuvat hänen uniinsa.

Kerttu laatii suunnitelmia kotinsa pelastamiseksi. Hän menee kellariin ja yrittää kantaa tavaroita kodin toiselta reunalta toiselle, jotta kallistuminen ei jatkuisi. Hän työskentelee uuvuksiin asti, että saisi kotitalonsa pelastettua. Siinä vaiheessa myös vanhemmat heräävät tilanteen vakavuuteen. Lapsi yrittää pelastaa perheen tilanteesta, jota he eivät ole tiedostaneet. He ryhtyvät toimenpiteisiin ja ottavat vastuun perheen asioista.

Väestöliiton perheklinikan psykologi Anna Salmi on kirjoittanut sympaattisen tarinan parisuhdeongelmista ja niiden vaikutuksista lasten käyttäytymiseen. Kirjoittaja on myös kuvittanut teoksen herkillä ja koskettavilla kuvilla, joissa viisivuotiaan mielenliikkeitä kuvataan pienillä vivahteilla hyvin terävästi. Kirjan lopussa on ohjeita vanhemmille siitä, miten ongelmista voi puhua lapsen kanssa ja miltä lapsesta tuntuu vanhempien riidellessä. Tarinaa voidaan lukea kotona yhdessä. Se voi olla myös ammattilaisten apuväline perhetyössä. PA

Kainuulaiset kyläkirjat

Uura : tarinoita kolmen kosken kylästä / toimittanut Anja Itkonen. - Uura- Iijärvi kyläyhdistys 2012. 564 sivua.

Ihan hyvä asuinpaikaksi : Sotkamon Sumsan ja Soidinvaaran kylien perinnekirja / toimittanut Toini Vinha. - Sotkamo : Soidinvaaran kyläseura, 2011. 254 sivua.

Kainuulaiset kyläyhdistykset ovat koonneet lähihistoriaa kirjoiksi. Kyläkirjat täydentävät ja syventävät virallista historiankirjoitusta.

Uuran perinnepiiriläisten muistoissa liikutaan Kiehimäjoella koskien partaalla. Kirja on huolellisesti toimitettu, siinä on runsas kuvitus ja sisältää tarinoiden lisäksi asiantuntija-artikkeleita. Kirjan toiseen osaan on koottu tarkat talotiedot historiallisista lähteistä.

Sotkamon Sumsan ja Soidinvaaran kylien perinnekirja perustuu muistelmiin ja haastatteluihin. Värikkäitä henkilöitä on kylältä löytynyt, Otto Niskanen seikkaili Amerikassa, muutti Uhtualle ja palasi onnekkaasti kotikylään sodan jälkeen.

Kyläkirjat herättävät historian eloon, ne opettavat katsomaan ympäristöä uusin silmin. Tämä on tapahtunut aivan äskettäin, tässä kylässä. On ponnisteltu leivän hankkimiseksi, metsää kaadettu, peltoja raivattu, on rakennettu minkä sota tuhosi. Nuorena on pitänyt tarttua toimeen, kouluun on taivallettu soiden poikki ja soutaen. Kuitenkin on myös iloittu ja harrastettu. On osattu tarttua mahdollisuuksiin, noustu kiertokoulusta kansanedustajiksi, kyläkoulusta tohtoreiksi.

Kyläkirjoja on kymmeniä, satoja ihmisiä, tuhansia muistoja Kainuusta. Lentiira, Parkuankylä, Kumonniiemi, Aittokylä, Kankari, Mieslahti, Uva, Pyhäkylä, Korvua, Näljänkä, Lauvus, Juhonkylä, Riekinranta, Änättikylä, Enonlahti, Salmenranta, Kotila, Katerma, Ontojoki, Tipas, Hossa...

(lmt)