Lokikirjan päivitys lopetetaan

Lokikirja pysyy julkisena edelleen ja täältä voi käydä selaamassa kirjavinkkejä.

Kajaanin kaupunginkirjaston tavoittaa kuitenkin edelleen muualta somesta:
Facebookissa: Kajaanin kaupunginkirjasto ja Kajaanin kirjastoauto
Instagramissa: @kajaaninkaupunginkirjasto
YouTubessa: Kaupunginkirjasto Kajaani

Syksyn 2020 lastenkirjauutuuksia

Kujanpää, Veera: Akselin suru.
Otava, 2020.

Akselin mummi asuu palvelutalossa. Hän vierailee ahkerasti mummin luona, vaikka häntä kyllä harmittaa se, kun mummi ei enää tunnista häntä eikä enää puhu mummojuttujaan. Akseli toivoo mummin parantuvan vanhuudesta ja pääsevän palaamaan kotiinsa asumaan. Mummin kuollessa suuri suru asettuu Aleksin arkeen. Onneksi hänellä on ystävä, Mitja, joka ei kaihda surua, vaan jakaa leikin Akselin kanssa.

Tolvanen, Joona: Jademiekan arvoitus.
Otava, 2020.

Jaakko ja Elias ovat veljeksiä. Perhe matkustaa Kiinaan mummin luo, joka on töissä Pekingin suurimmassa museossa. Museolle päästyään mummia ei näykään missään. Hän löytyy kuitenkin Keisarillisesta puutarhasta. Veljekset karkaavat omille teilleen aikuisten suunnitellessa lomapuuhia. Jaakko saa mummilta taikavoimia sisältävän onnenkorun. Pian alkaakin tapahtua outoja asioita. Pojat päätyvät paikkaan, jossa eletään menneessä ajassa. Elias kuitenkin katoaa ja Jaakko alkaa Lanfen-tytön kanssa etsiä tätä. Liittyvätkö tapahtumat ikivanhaan onnenkoruun?

Kirjassa on 21 helppolukuista tarinaa ja lopusta löytyy tietoisku Kiinasta ja Kung-fusta.

Cantini, Barbara: Mortina ja ällöttävä serkku.
Tammi, 2020.

Zombityttö Mortina asuu Villa Tuonelassa, jossa tietysti kummittelee, onhan se zombien koti. Hänellä on tylsää ja hän kaipaa seuraa. Kylän lapsia ei ole näkynyt koko päivänä ja Kaiho-koirakin on ollut aamusta asti ulkona jahtaamassa rupikonnia. Tuoni-tätikin on omissa oloissaan kasvihuoneessaan. Pian kuitenkin ovikello soi ja ovella seisoo Adalbert-serkku. Tästä käynnistyykin outojen sattumusten sarja. Täti katoaa ja joku lähettää salaperäisiä kutsuja Mortinan ystäville. Helppolukuinen. Lue myös Mortina (2019).

Eija Huhtanen

Kajaanin kaupunginkirjaston lukupiirin syksy 2020

HUOM. Tiedot ovat alustavia koronavirustilanteen vuoksi. Päätös lukupiirin järjestämisestä tehdään syyskuussa.

Syksyllä lukupiirissä keskustellaan pakolaisuuteen liittyvistä kirjoista. Lukupiiri kokoontuu pääkirjastolla kerran kuussa keskiviikkoisin klo 17. Tervetuloa!

23.9. Marjaneh Bakhtiari: Mistään kotosin (2007), 368 sivua

Bahar on ruotsalaistyttö, jonka perheen juuret ovat Iranissa. Hänen vanhempansa ovat aikoinaan tulleet pakolaisina Ruotsiin, eivätkä ole vieläkään täysin sopeutuneet pohjolan kummallisuuksiin. Vanhemmille on tärkeää, että lapset kasvavat osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa, mutta sitten Bahar ilmoittaa, että hän alkaa käyttää huivia. Teos käsittelee ennakkoluuloja huumorin keinoin.

14.10. Anilda Ibrahimi: Ajan riekaleita (2013), 328 sivua

Zlatan ja Ajkuna ovat lapsuudenystäviä Kosovossa. Toinen heistä on serbi, toinen albaani. Vuosien varrella ystävyys muuttuu rakkaudeksi, ja he päättävät olla aina yhdessä. Sitten tulee sota, joka repii heidät väkivalloin erilleen, eri maihin. Voiko rakkaus ylittää syvään juurtuneen vihan?

11.11. Matti Paloheimo: Valkoinen Mandela (1994), 212 sivua

Juhani Santala, kirkosta eronnut pappi ja vaimostaan eronnut mies, tulee pakolaiskeskuksen johtajaksi Koskentakaan. Paikalliset suhtautuvat pakolaisiin vihamielisesti. Pystyykö Santala auttamaan Suomen syrjäseudulle sotaa pakoon ajautuneita ihmisiä? Voiko ennakkoluuloihin vaikuttaa? Teos on puhutteleva kannanotto eriarvoisuutta vastaan. Valkoinen Mandela on Ylen vuonna 2017 kokoamalla Kirjojen Suomi-listalla ilmestymisvuotensa merkittävin kirja.

16.12. Heikki Hietamies: Äideistä parhain (2014), 256 sivua

Eero Vilenius on yksi niistä kymmenistä tuhansista, jotka lähetettiin sodan jaloista Ruotsiin "parempiin oloihin". Vieraassa maassa selviytyminen on kymmenvuotiaalle haastavaa. Missä on isä, joka ilmestyy Eeron uniin? Ja miksei äiti kutsu häntä jo takaisin Suomeen? Aikuisiällä Eero on matkalla Ruotsiin sijaisäitinsä hautajaisiin, kun hän saa käsiinsä nipun äidin sodanaikaisia kirjeitä. Kysymykset joita Eero on koko ikänsä kysellyt saavat vastauksensa, mutta totuus ei ole kaunis asia.

Lukupiiri on maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoja kirjastosta, kaupunginkirjasto@kajaani.fi, puh. 044 7100 825. Tervetuloa!

Dekkarivinkkejä aikuisille

Maria Adolfsson: Harha-askel.

Tammi, 2019.

Doggerlandin saarivaltio sijaitsee Britteinsaarten ja Tanskan välissä, britti- ja skandikulttuurien taitoksessa. Komisario Karen Eiken Hornby on toipumassa krapulasta, kuten muutkin saarten asukkaat vuosittaisen osterijuhlan jälkeen, kun saa ilmoituksen naapurinsa murhasta. Karen määrätään tutkinnan johtoon ja hänen pomonsa on yksi epäillyistä. Tarinan edetessä paljastetaan pala kerrallaan myös Karenin menneisyyttä. Harha-askel on tukholmalaisen kirjailijan Maria Adolffsonin Doggerland-sarjan avausosa.

Geir Tangen: Maestro.

Otava, 2017.

Toimittaja Viljar Ravn Gudmundsson saa sähköpostin, jossa kerrotaan, että lähettäjä aikoo rangaista rikokseen syyllistynyttä naista, ja tuomio pannaan täytäntöön seuraavana päivänä. Tästä alkaa murha-aalto norjalaisessa pikkukaupungissa, ja Viljar saa jokaisesta veriteosta viestin etukäteen. Tapausta alkaa selvittää lahjakas rikostutkija Lotte Skeisvoll, mutta itseään Maestroksi kutsuva murhaaja tuntuu olevan aina askeleen edellä. Viljarin ja Lotten lisäksi tarinaa kerrotaan useamman muunkin hahmon näkökulmasta, muun muassa itse Maestron. Sarjan toinen osa Sydämenmurskaaja on ilmestynyt suomeksi 2018 ja kolmatta osaa odotetaan julkaistavaksi tänä vuonna. 

Jessica Fellowes: Mitfordin murhat.

Otava, 2018

Louisa Cannon on köyhä lontoolaistyttö, joka pakenee väkivaltaista setäänsä ja päätyy Mitfordin perheen maalaiskartanoon lastenhoitajaksi. Yhdessä nuoren Nancy Mitfordin kanssa Louisa sekaantuu salaperäisen junamurhan tutkintaan, johon liittyy myös sairaanhoitaja Florence Nightingalen kummitytär. Mitfordin murhat on kepeän koukuttava ja perienglantilainen murhamysteeri, joka tempaisee lukijansa 1920-luvun englantiin Agatha Christien ja Downton Abbeyn hengessä. Romaani aloittaa sarjan, joka perustuu tosielämän murhiin ja historiallisiin henkilöihin.

Aino-Stina Nieminen & Heidi Tuikka

Kaunokirjavinkkejä aikuisille

Gabrielle Zevin: Tuulisen saaren kirjakauppias.

Gummerus, 2014.

Kun A. J. Fikryn vaimo kuoli kolarissa, hänen elämä lähti luisumaan alamäkeen ja nyt harvinainen Edgar Allan Poen ensimmäisen teoksen hyväkuntoinen laitoskin on varastettu. Fikryn elämä kuitenkin muuttuu kun hän löytää kirjakaupastaan elävän paketin ja pikkuhiljaa ihmiset alkavat palata Fikryn elämään. Muutoksen myötä myös kirjat ja tarinoiden maailma avautuvat taas miehelle ja hän ryhtyy niiden avulla kirjoittamaan tyttärelleen kirjettä. Kirjeessä Fikry hahmottelee elämän tarkoitusta amerikkalainen kirjallisuus apunaan. Tuulisen saaren kirjakauppias on riemastuttava teos uusista mahdollisuuksista ja siitä, miksi luetaan ja miksi rakastetaan.

Antti Holma: Järjestäjä.

Otava, 2014.

Kirjan päähenkilö Tarmo on tarinan alussa töissä kirjastossa. Sitten hänelle tulee kansi vastaan. Tarmo irtisanoo itsensä rauhattomissa merkeissä, päättää olevansa sankari eikä yksi tytöistä ja alkaa noudattaa itsensäkehittämisoppaan neuvoja. Kirjan lisäksi Tarmon muuttumishaluun vaikuttaa Daniel-niminen näyttelijä, joka ehti käydä kirjastossa asiakkaana ennen kuin Tarmo sanoi itsensä irti. Tarmo kiinnostuu miehestä siinä määrin, että hakeutuu töihin teatteriin, jossa Daniel on töissä. Holman teos onnistuu olemaan samaan aikaan sekä hauska, että omalla tavallaan dramaattinen. Se on inhimillinen kuvaus epätäydellisen ihmisen arjesta, ja on siksi niin mukaansatempaava.

Helena Waris: Nuorgamin vettä.

Like, 2019.

Mikke Korhonen on vasta eronnut pitkäaikaisesta suhteesta ja lähtenyt äijäporukalla Lappiin paikkaamaan haavojaan. Siellä hän äityy lyömään vetoa ystäviensä kanssa siitä, että onnistuu viemään ämpärillisen vettä Nuorgamista Helsinkiin. Mikke ei saa kantaa ämpäriä itse, vaan muiden on tehtävä se hänen puolestaan. Ja jotta tehtävässä olisi tarpeeksi haastetta, on kantajien vielä maksettava urakastaan Mikelle. Projektista kehittyy sosiaalisen median ilmiö, mutta se ei ole pelkästään hyvä asia. Lukija pääsee matkalle halki Suomen, ja jännittämään mitä kaikkea voikaan vesiämpärille ja sen seuralaiselle tapahtua. Miken retki käy myös Kainuun halki.

Mari Hannula & Aino-Stina Nieminen

Kesän kirjavinkkejä nuorille

Sarah Crossan: Kuunnousu.
S&S, 2020.

Koskettava ja ajatuksia herättävä säeromaani, jonka kertojana toimii 17-vuotias Joe. Hän ei ole nähnyt isoveljeään kymmeneen vuoteen, sillä Ed on ollut telkien takana odottamassa kuolemantuomiota. Joelle ei ole vielä vuosienkaan jälkeen selvää onko veli syyllinen poliisin kuolemaan vai ei. Mutta sitten tulee päätös Edin teloituspäivämäärästä. Joe haluaa viettää viimeiset viikot isoveljensä kanssa ja olla hänen tukenaan, eikä muiden mielipiteillä tai veljen mahdollisella syyllisyydellä ole väliä. Edin kuoleman lähestymisen lisäksi Joen mieltä painavat menneisyys ja ihmissuhteet.

Elina Pitkäkangas: Hukan perimät.
Myllylahti, 2020.

Hukan perimät on itsenäinen teos, joka sijoittuu Kuura-trilogiasta tuttuun maailmaan, ajalle ennen trilogian tapahtumia. Lykantropia-viruksen ja ihmissusien valtaamassa Suomessa nuori aliupseerioppilas Alexander Berg pääsee suhteilla osallistumaan ensimmäiselle täydenkuun metsästyspartiolleen. Hänen kapteeninaan on suorastaan legendaarinen Väinö Ollikainen, ja nuorukainen on onnensa kukkuloilla päästessään todistamaan kykynsä muiden sotilaiden joukossa. Komennus menee kuitenkin kamalalla tavalla pieleen, minkä johdosta kahden selvinneen on opittava katsomaan maailmaa uusin silmin. Tyylilleen uskollisesti Pitkäkangas ei säästele lukijaansa, ja luvassa onkin verta, jännitystä ja koukuttava lukukokemus.

Laura Suomela: Ilmatilaloukkaus.
Karisto, 2020.

16-vuotiaan Rosan elämä järkkyy, kun kotiin muuttaa äidin uusi miesystävä yhdessä kaikkitietävän poikansa kanssa. Rosan oma elämä on jumissa, opinnot keskeytetty ja mikään ei kiinnosta. Onneksi Ruisrock-viikonloppu antaa hengähdystauon rasittavalle uusperhearjelle. Rosa tapaa festareilla yllätyksellisen Aksun, jonka kanssa elämä tuntuu helpommalta.
Koskettava mutta lohdullinen tarina kuvaa hyvin teini-ikäisen ajatuksia uusperheestä, henkilökemioista, surusta ja oman polun etsimisestä. Aiheista huolimatta tarina etenee hyvällä vireellä ja on juuri sopivaa kesälukemista.

Mari Hannula & Heidi Tuikka

Kesän kirjavinkkejä lapsille

Kristina Ohlsson: Zombiekuume.
WSOY, 2020.

Herbert asuu kahdestaan isoisänsä kanssa Eldsalan pikkukaupungissa. Isoisä on remontoinut vanhan latorakennuksen majataloksi, ja eräänä iltana saapuu muukalainen, joka pyytää yösijaa. Mies ei kerro miksi on tullut Eldsalaan, ja hänellä on mukanaan painavan näköisiä matkalaukkuja. Herbertin epäilykset heräävät, kun hän näkee muukalaisen laukusta portaalle jääneen veritahran. Se ei kuitenkaan ole helteisen kesän ainut mysteeri, sillä ampiaiset ovat lisääntyneet runsaasti ja käyttäytyvät oudosti. Lisäksi ihmisiä alkaa sairastua yksi toisensa perään, ja ensimmäiset sairastuneet kävivät samaa uimakoulua Herbertin ja hänen ystävänsä Sallyn kanssa. Kirja aloittaa sarjan, ja tarjoaa jännitystä joka luvussa.

Thomas Taylor: Malamanteri.
WSOY, 2020.

Herbert Sitrus on löytötavaratoimiston hoitaja Hotelli Nautiluksessa. Yllättäen hänen toimistoonsa ilmestyy ikkunan kautta tyttö, joka pyytää piilopaikkaa. Pian hänen jälkeensä toimistoon tulevat hotellinjohtaja ja epämääräinen, läpimärkä mies, jolla on puoshaka toisen käden paikalla. Myöhemmin selviää, että tyttö on tullut satojen kilometrien päästä tapaamaan Herbertiä, koska uskoo hänen olevan ainut, joka voi auttaa. Orvokin vanhemmat katosivat 12 vuotta aiemmin. Ainoana johtolankana lapsilla on vanha reseptikortti, jota seuraamalla he päätyvät yhä lähemmäs mystistä merihirviötä, malamanteria. Tämä trilogian avausosa tarjoaa mielikuvitusta kutkuttavan seikkailun, joka sopii muun muassa Harry Potter ja Nevermoor -sarjojen ystäville.

Cressida Cowell: Noitakuningas herää.
Otava, 2020.

Velhokuninkaan pojalla Xarilla ei ole taikavoimia, ja hän aiheuttaa isälleen ja seuraajilleen päänvaivaa mielettömillä ideoillaan. Toive on soturikuningattaren tytär, joka puolestaan hallitsee taikuuden, vaikka taikuus onkin soturiheimossa ankarasti kiellettyä.

Velhot ja soturit ovat vanhastaan perivihollisia, mutta Xar ja Toive sattuvat tutustumaan toisiinsa. Heidän täytyy yhdistää voimansa ja oppia luottamaan toisiinsa, jos aikovat voittaa kauhean noitakuninkaan, joka uhkaa heidän molempien heimoja. Humoristinen ja mukaansatempaava tarina on maustettu lennokkaalla kuvituksella.

Noitakuningas herää on ensimmäinen osa Taikuuden aika –sarjaan. Kirjailija Cressida Cowell tunnetaan muun muassa kirjasarjasta Näin koulutat lohikäärmeesi.

Mari Hannula & Heidi Tuikka

Leigh Bardugo: Varjo ja riipus

Leigh Bardugo: Varjo ja riipus.

Aula & Co, 2019.

Alina ja Mal ovat erottamaton kaksikko, jonka yhteinen tie on kulkenut orpokodista armeijaan asti. Mal on taitava jäljittäjä, ja Alina opiskelee kartturiksi. Heidän rykmenttinsä on lähdössä ensimmäistä kertaa läpikulkumatkalle Sysikuilun poikki. Siellä vallitsee yliluonnollinen pimeys, jonka turvissa metsästävät ihmislihaa syövät hirviöt. Kaikki tietävät, että matkasta ei välttämättä selviä hengissä, mutta sotilaiden on ylitettävä alue kuljettaakseen meritse saapuvia tarvikkeita, joita tarvitaan sodassa naapurimaita vastaan. 

Kun pahimmat pelot käyvät toteen, ja matka päättyy hirviöiden hyökkäykseen, Alinan sisällä uinuneet maagiset voimat heräävät. Hänet erotetaan tutusta arjesta ja viedään maan pääkaupunkiin opiskelemaan muiden kykyjä omaavien, grishojen, pariin. Siellä paljastuu, että Alinalla on harvinaislaatuisia voimia, joiden ansiosta hän voisi olla avain sodan voittamiseen. Epävarmasta nuoresta muotoutuu koko kansakunnan toivo. Voimien hallinta ei kuitenkaan ole helppoa, ja Alina väsyy niin henkisesti kuin fyysisestikin. Onko hänestä täyttämään muiden odotukset?

Varjo ja riipus aloittaa Grishaversumi-trilogian. Ensimmäisessä osassa lukija johdatellaan sisään kirjojen maailmaan ja grishoista opitaan yhdessä voimiensa kanssa kamppailevan Alinan kanssa. Älä kuitenkaan anna kliseiseltä kuulostavan alkuasetelman hämätä, sillä sarja paranee edetessään. Vauhtiin päästyään se tarjoaa moniulotteisia hahmoja, koukuttavan lukukokemuksen ja mielenkiintoisen maailman, jossa on havaittavissa vivahteita venäläisestä kulttuurista. Varsinkin myöhemmissä osissa kirjailija uskaltaa ottaa riskejä juonen ja hahmojen suhteen, joten yllätyksiä on luvassa.

Mari Hannula

Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa

Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa

Karisto, 2019

”Rakasta itseäsi, hyväksy puutteesi, elä elämääsi itseäsi eikä muita varten. Mutta läskille sitä autuutta ei suoda ennen kuin se on hoitanut pikkuongelmansa kuntoon.”

Kirjan päähenkilö Kepa, oikealta nimeltään Kerttu on yläasteikäinen tyttö, joka harrastaa postcrossaamista, geokätköilyä ja postimerkkeilyä. Liikunnallisista harrastuksistaan hän ei halua puhua. Kepa kokee olevansa väkijoukossa laihimmillaan ja sielläkin vain silloin, kun pystyy liikkumaan samaan tahtiin muiden kanssa. 

Kepa matkustaa äitinsä kanssa Maarianhaminaan postcrossing tapahtumaan. Hän on omasta mielestään läski ja läskeillä ei saa olla hauskaa, läskit joutuvat miettimään, onko tuoli liian kapea  ja kestääkö se. Läskin pitää pukeutua harmaaseen ja vältellä liikuntatunteja ja silti läskin pitäisi olla jatkuvassa liikkeessä laihtuakseen, pitää olla poissa luokkakuvauspäivänä ja pyörällä ajoa on välteltävä. Kaikista kauheinta on Kepan mukaan julkinen syöminen. Hänen suurin tavoite elämässä on olla niin huomaamaton kuin vain mahdollista. 

Matkalla Ahvenanmaalle hän tapaa Huun, joka poikkeaa joukosta omalla kummallisella olemuksellaan. Hän on pitkä, laiha, hattupäinen ja tuoksuu suitsukkeilta. Kepa ja Huu ystävystyvät  mutkattomasti. Kerrankin Kepan elämässä on joku, joka ei huomauttele vatsamakkaroista, vaan rohkaisee elämään, nauramaan ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.

Kirja on hyvin suora ja koskettavakin kuvaus ylipainoisuudesta ja nuorten ulkonäköpaineista yleensäkin, mutta lukija saa myös kurkistaa postcrossaamisen maailmaan. 

Eija Huhtanen

Kajaanin kaupunginkirjaston lukupiiri kevät 2020

Keväällä lukupiirissä keskustellaan pakolaisuuteen liittyvistä kirjoista. Lukupiiri kokoontuu pääkirjastolla kerran kuussa keskiviikkoisin klo 17. Tervetuloa!

15.1. Asko Sahlberg: Amandan maailmat (2017)

Omaan rauhaansa vetäytynyt iäkäs Amanda asuu pienessä talossa kaupungin laidalla. Eräänä päivänä hän kohtaa sattumalta nuoren pakolaispojan, jota hän haluaa auttaa. Tuttavuudella on yllättävät seuraukset ja Amandan oma elämä mullistuu sen myötä. Teoksen keskiössä ovat sotaa paenneet ihmiset ja siinä pohditaan ihmisen moraalikäsityksiä.

12.2. Susan Abulhawa: Sininen välissä taivaan ja veden (2015)

Mamdouh Baraka pakenee perheineen Palestiinasta israelilaisjoukkojen kylvämän hävityksen tieltä. Perhe lähtee pitkälle pakomatkalle Gazaan, ja nämä kokemukset kulkevat suvun historiassa sukupolvien yli. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin Mamdouhin tyttärentytär Nur palaa uudesta kotimaastaan Amerikasta Gazaan. Siellä hän alkaa ymmärtää juuriaan uudella tavalla.

11.3. Khaled Hosseini: Meren rukous (2018)

Aikuisten kuvakirja on isän kirje pienelle pojalleen, jota hän pitää sylissään laivaa odottaessaan. Isä kertoo pojalle omasta lapsuudestaan Syyriassa, siitä millaista oli ennen kuin taivaalta alkoi sataa pommeja. Ennen auringonnousua ja vaarallista matkaa meren yli hän ehtii kertoa koskettavan tarinan. Kirjan on kuvittanut Dan Williams.

15.4. Marjaneh Bakhtiari: Mistään kotosin (2007)

Bahar on ruotsalaistyttö, jonka perheen juuret ovat Iranissa. Hänen vanhempansa ovat aikoinaan tulleet pakolaisina Ruotsiin, eivätkä ole vieläkään täysin sopeutuneet pohjolan kummallisuuksiin. Vanhemmille on tärkeää, että lapset kasvavat osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa, mutta sitten Bahar ilmoittaa, että hän alkaa käyttää huivia. Teos käsittelee ennakkoluuloja huumorin keinoin.

13.5. Anilda Ibrahimi: Ajan riekaleita (2013)

Zlatan ja Ajkuna ovat lapsuudenystäviä Kosovossa. Toinen heistä on serbi, toinen albaani. Vuosien varrella ystävyys muuttuu rakkaudeksi, ja he päättävät olla aina yhdessä. Sitten tulee sota, joka repii heidät väkivalloin erilleen, eri maihin. Voiko rakkaus ylittää syvään juurtuneen vihan?

Lukupiiri on maksuton ja kaikille avoin. Lisätietoja kirjastosta, kaupunginkirjasto@kajaani.fi, puh. 0881552423. Tervetuloa!

Anna Burns: Maitomies

Anna Burns: Maitomies.

Docendo, 2019.

18-vuotias nuori nainen elää yhteiskunnassa, jossa Kotiopettajattaren romaanin tai Ivanhoen lukeminen kävellessä on epäilyttävää. Puistossa juokseminen on epäilyttävää. Oikeastaan juokseminen ylipäätään on epäilyttävää. Ja käveleminen. Epäilyttävyys tosin riippuu ihmisestä, sillä se mikä on yhdelle sallittua, ei ole sitä kaikille.

Pohjois-Irlannista kotoisin olevan, nykyään Britanniassa asuvan Anna Burnsin romaani kertoo elämästä yhteisössä, jossa kaikkea valvotaan ja etenkin naiset joutuvat sietämään jatkuvaa vähättelyä ja ahdistelua. Yhteisön asukkaat tasapainoilevat valtion ja kapinallisten ryhmien sääntöjen välissä ja varovat ärsyttämästä liiaksi kumpaakaan puolta. Tässä tasapainoilussa romaanin nimettömäksi jäävä päähenkilö onnistuu kohtuullisen hyvin, kunnes hänen elämäänsä ilmestyy odottamatta salaperäinen Maitomies.

Maitomies on päähenkilöä kymmeniä vuosia vanhempi. Kukaan ei tiedä, mistä mies on nimensä saanut, sillä maidon kuljettamisen kanssa hänellä ei ole mitään tekemistä. Hän alkaa seurata päähenkilöä, ilmestyen yllättäen hänen tielleen milloin missäkin. Miestä on mahdotonta torjua suoraan, koska Maitomiehelllä on maine, eivätkä yhteisön kirjoittamattomat säännöt salli naisille sellaisen miehen avointa vastustamista. Mies alkaa esittää päähenkilölle vihjailevia uhkauksia, joista syntyy tarinaan kaiken yllä häilyvä, pahaenteinen tunnelma.

Kaikkein pahimpia ovat huhupuheet, jotka leviävät yhteisössä yleisenä totuutena. Päähenkilö on nähty Maitomiehen seurassa kadulla, mikä riittää leimaamaan hänet rakastajattareksi. Juorut kieputtavat päähenkilöä kohti pistettä, jossa hänen itsensäkin on vaikeaa erottaa niitä totuudesta. Romaani kuvaa kiehtovalla tavalla sitä, miten itsensä voi kadottaa yhteisön paineessa. Paikassa, jossa kaikki on tarkoin vartioitua, yksilö voi olla täysin suojaton.

Teos palkittiin pian sen ilmestymisen jälkeen useilla palkinnoilla, muun muassa The Man Booker -palkinnolla. Kirjaa voi suositella erityisesti dystopioiden ja yhteiskunnallisten romaanien ystäville.

Hanne Heikkinen

Herman Geijer: Kriisit, katastrofit ja maailmanloput : kaksitoista tapaa varautua

Herman Geijer: Kriisit, katastrofit ja maailmanloput : kaksitoista tapaa varautua.

Art House, 2019.

Kirja aloitetaan skenaariolla, jossa lukijaa kehotetaan kuvittelemaan, miltä tuntuisi herätä kuolleessa kaupungissa. Missään ei näkyisi ketään, eikä sille olisi mitään ilmeistä syytä. Monet maailmanloppua käsittelevät sarjat ja elokuvat alkavat näin, mutta kirjassa aihetta käsitellään suhteellisen realistisesta näkökulmasta.

Kirja on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä aihetta tarkastellaan tieteelliseltä kannalta. Kumpi on esimerkiksi todennäköisempi kansainvälisen tuhon aiheuttaja: aurinkomyrsky vai pandemia? Myös katastrofikäyttäytymiseen, riskinhallintaan ja tiedottamiseen pureudutaan tarkemmin, sekä siihen, mitä ovat ne perustarpeet, joita hengissä selviytyminen vaatii.

Toisessa osassa luetellaan ne kirjan nimessäkin luvatut kaksitoista tapaa varautua kriisitilanteisiin ja annetaan konkreettisia esimerkkejä noiden keinojen toteuttamiseksi. Ne ovat itseasiassa ihan hyviä ohjenuoria myös jokapäiväiseen toimintaan, eivätkä vain maailmanlopun varalle. Jollain tasolla kirjan myöhempi osa muistuttaakin sisällöltään hieman elämäntaito-opasta.

Vakavasta teemastaan huolimatta teos onnistuu olemaan hauska ja nopea luettava. Geijer on kirjaansa varten tutkinut aihetta käsittelevää kirjallisuutta, artikkeleita ja raportteja, sekä tehnyt haastatteluja, joten hänen tekstinsä ei ole niin tuulesta temmattua kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Eli halusitpa sitten varautua zombien hyökkäykseen tai tulipaloon, niin tästä kirjasta on helppo aloittaa valmistutuminen.

Mari Hannula

Thomas Erikson: Mielivalta

Thomas Erikson: Mielivalta.

Minerva Kustannus Oy, 2019.

Päähenkilö Alex King on käyttäytymistieteilijä, joka on ennenkin ollut poliisin apuna profiloimassa rikollisia. Kun hänen naapurinsa vauva kidnapataan, hän tulee taas vedetyksi mukaan poliisitutkintaan. Mutta naapuri ei olekaan kuka tahansa, vaan englantilainen diplomaatti. Lunnaita ei kuitenkaan vaadita, vaan lapsi palautetaan Britannian suurlähetystöön, vain jotta hänet voidaan siepata uudestaan. Pian kaikki diplomaatin läheiset ovat kateissa, poliisin seuratessa tilannetta avuttomana sivusta. Mitä sieppaajat oikein haluavat?

Kirjassa pääsee kurkistamaan suurlähetystön ja poliittisten koukeroiden lisäksi Alexin omiin ihmissuhdeongelmiin ja työhön käyttäytymistieteilijänä. Psykologinen ote tekee kirjan juonesta nerokkaan verrattuna perinteisiin rikosromaaneihin. Tarinaa kerrotaan eteenpäin myös rikollisten näkökulmasta, mutta vaikka lukija tietääkin päähenkilöä ja poliisia enemmän, pitää kirja otteessaan loppuun asti. 

Mielivalta on Alex King –sarjan kolmas osa. Sarjasta on aiemmat suomennettu teos Pelonkylväjät (Minerva, 2014) ja sarjan toinen osa Illdåd käännetään toivottavasti aikanaan. Kirja toimii hyvin myös itsenäisenä teoksena, eikä lukija koe jääneensä mistään paitsi, vaikka aloittaisi suoraan kolmannesta osasta. Ruotsalainen kirjailija ja johtamisvalmentaja Thomas Erikson tunnetaan erityisesti teoksestaan Idiootit ympärilläni (Atena, 2017). 

Heidi Tuikka

Julian Clary: Me Ponnekkaat

Julian Clary: Me Ponnekkaat. Kuvittanut David Roberts. 

Otava 2017.

Ponnekkaat ovat perhe, joka asuu Lontoossa, Englannissa. Heillä on omakotitalo, auto, puutarha ja kaikkea, mitä tavallisella perheellä yleensä on. He ovat isä, äiti ja vilkkaat kaksoset Veeti ja Vilma ja he nauravat paljon, joskin naurua täytyy vähän rajoittaa ainakin julkisilla paikoilla, ettei heidän salaisuutensa paljastuisi. He käyttävät aina päähineitä ja piilottavat häntänsä huolellisesti uteliaiden katseilta siitä syystä, että he ovat kahdella jalalla käveleviä ja ihmisten vaatteisiin pukeutuvia hyeenoja. Rouva Ponnekas tekee työkseen hyvin suosittuja ja kysyttyjä hattuja mm. kananmunakoteloista. Herra Ponnekkaan työ on kirjoittaa vitsejä paukkukaramelleihin ja silloin hän voi nauraa luontevan hyeenamaisesti ilman että kukaan kiinnittää siihen huomiota.

Naapurissa heillä asuu mies, joka pitää heitä tarkasti silmällä: herra Pynnönen. Hän pysyttelee tiukasti omissa oloissaan eikä halua tulla häirityksi. Herra Pynnönen on niin tarkkasilmäinen, että hän ehtii huomata vilahtavan hännän. Hän myös panee merkille perheen yölliset oudot liikkeet ja toimeliaisuuden, kun eläintarhan hyeenaosastolla Ponnekkaat suorittavat pelastusoperaation. Operaation tuloksena taloon muuttaa uusi asukas ja perheellä on haastetta opettaa hänet ihmisten tavoille ja puhumaan ihmisten kieltä. Mutta uusi asukas onnistuu sattumien kautta pääsemään herra Pynnösen suosioon ja näin koko perhe oppii tuntemaan naapurinsa ja hänen salaisuutensa. 

Julian Clary on brittiläinen koomikko, jolla on kotonaan monenlaisia lemmikkieläimiä. Hän on kirjoittanut useita Ponnekkaan perheestä kertovia lastenromaaneja, joista tähän mennessä on suomennettu kolme: ensimmäisen osan lisäksi Me Ponnekkaat – pelastuspartio ja Me Ponnekkaat lomalla. 

Paula Alaraasakka

Mikko Moilanen: Suomen pyövelit

Mikko Moilanen: Suomen pyövelit

Docendo, 2019.

Jos kaipaa syksyn synkeyteen sopivaa luettavaa, kannattaa tarttua Mikko Moilasen teokseen Suomen pyövelit. Mustiin kansiin painettu opus käy läpi ammattikunnan veristä historiaa, ja samalla pureutuu yksittäisten pyöveleiden vaiheikkaaseen elämään. Myös Kajaani on vahvasti edustettuna tässä surkeiden sattumusten sarjassa. Kuolemantuomioita toimeenpantiin täälläpäin ahkerasti, ja täkäläiset lääninpyövelit pyörivät keikkojen perässä pitkin Suomea. Toisinaan matkat menivät myös rankan juopottelun puolelle. Pyövelin työ näyttäisi olleen rankkaa kaikin tavoin.

Nykypäivän oikeusvaltiota alkaa kummasti arvostaa, kun lukee esimerkkejä entisaikojen oikeudenkäytöstä. Rangaistukset olivat ankaria ja erittäin julkisia. Pyöveli toimitti kuolemantuomioiden lisäksi ruoskimis- ja häpeärangaistuksia ja hoiti kaikenlaisia hanttihommia, jotka eivät kunnialliselle väelle sopineet.  Ammattikunta oli kauttaaltaan pelätty ja halveksittu, vaikka työn tärkeyttä harvoin kyseenalaistettiin. Monet alkuaikojen pyöveleistä olivat itse asiassa armahdettuja rikollisia, jotka saivat vaihtoehdoikseen tarttua mestauskirveeseen tai tulla itse mestatuiksi. Tämä osaltaan selittää miksi heitä kartettiin. Kirja osoittaa myös, että teloituksen möhliminen saattoi käydä pyövelille itselleen hengenvaaralliseksi. Suomessakin tiedetään tapaus, jossa pillastunut väkijoukko kävi kömpelön pyövelin kimppuun ja pahoinpiteli tämän hengiltä. Kirja on täynnä vastaavia karuja anekdootteja.

Huomattava osa Moilasen kirjan tiedoista on kokonaan uusia. Hän on tonkinut lukuisia arkistolähteitä ja käynyt läpi perimätietoa, laatien samalla kattavan kuvauksen entisaikojen ankarasta oikeudenkäytöstä. Sekä niistä unohdetuista ihmisistä, jotka kirveitä heiluttivat. Pyöveleiden historia ei ole aiheena kevyimmästä päästä, mutta kirjan äärellä on helppo viihtyä ja kauhistua.

Tuomas Kumpula

Armas Järnefelt: Song of the scarlet flower = Laulu tulipunaisesta kukasta (full score to the 1919 film)

Järnefelt, Armas: Song of the scarlet flower = Laulu tulipunaisesta kukasta (full score to the 1919 film)

Ondine Oy, 2019.

Säveltäjä Armas Järnefeltin syntymästä tulee  elokuussa kuluneeksi 150 v. Juhlavuoden kunniaksi säveltäjän musiikki on ollut esillä eri tapahtumissa ja konserteissa. Tänä vuonna julkaistu cd-levy sisältää Järnefeltin säveltämän musiikin suomalais-ruotsalaisen Mauritz Stillerin v. 1919 ohjaamaan mykkäelokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta. Se perustuu Johannes Linnankosken romaaniin. Kyseessä on ensimmäinen pohjoismainen pitkä elokuva, johon sävellettiin täysimittainen alkuperäismusiikki.

Musiikki koostuu laajoista kansallisromanttisista orkesteriosuuksista ja tutuista kansanmusiikkiteemoista. Tarkoituksena on kuvata pääosan esittäjän seikkailuja erilaisissa ympäristöissä maalla ja kaupungissa.

Kyseessä on musiikin ensilevytys ja toimeen tarttuivat Jani Kyllönen ja Jaakko Kuusiston johtama Gävlen sinfoniaorkesteri. Musiikkia on esitetty mm. Oulun elokuvafestivaaleilla.

Armas Järnefelt oli yksi huomattavimmista 1900-luvun säveltäjistä. Hän sävelsi näyttämö- ja elokuvamusiikin lisäksi orkesterisarjoja ja  sinfonisia runoja. Tunnetuin hänen teoksistaan on Berceuse eli Järnefeltin kehtolaulu pienelle orkesterille. Sävellystyön lisäksi Järnefelt toimi kapellimestarina Tukholman kuninkaallisessa oopperassa peräti 25 vuotta sekä vierailevana kapellimestarina myös Suomessa elämänsä aikana.

Hilkka Härkönen

Kirjaston lukupiiri syksy 2019

Syksyllä 2019 lukupiirissä luetaan ruotsalaisten kirjailijoiden teoksia. Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa keskiviikkoisin kello 17 pääkirjastossa. Se on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

11.9. Linda Olsson: Kun mustarastas laulaa (2015)

Hiljaisuuteen eristäytynyt Elisabeth, antikvariaatistaan luopunut leskimies Otto ja nuori sarjakuvapiirtäjä Elias asuvat samassa rapussa Etelä-Tukholmassa. He kaikki ovat kadottaneet elämästään merkityksen tunteen. Kirjojen kautta omiin oloihinsa vetäytyneet ihmiset löytävät odottamattoman yhteyden. Tunnelmallinen tarina kertoo ystävyydestä ja kirjojen voimasta.

16.10. Per Olov Enquist: Blanche ja Marie (2005)

Todellisiin henkilöihin pohjautuva romaani kertoo Blanche Wittmanista, joka nuorena suljettiin laitokseen ja tunnettiin ”hysteerikkojen kuningattarena”. Myöhemmin hän työskenteli nobelistin ja radiumin löytäjän, Marie Curien, laboratoriossa. Blanche altistui siniselle säteilylle ja siitä alkoi amputointien sarja. Kun hänestä oli jäljellä pelkkä torso, hän alkoi kartoittaa rakkauden ydintä muistikirjojensa sivuilla.

13.11. Torgny Lindgren: Muistissa (2012)

Kirjailija Torgny Lindgren väitti vastaan kustantajalle, joka kehotti häntä kirjoittamaan muistelmateoksen. Kuitenkin hän päätyi puolivahingossa muistelemaan menneitä, ja tuloksena syntyi tämä omakohtainen muistelmaromaani. Teos kertoo muun muassa äidistä, joka viimeisinä sanoinaan sanelee pojalleen uunikuivatun poronlihan reseptin ja koirista, jotka kuorsaavat niin ettei saa nukutuksi.

11.12. Göran Tunström: Jouluoratorio (1984)

Victor palaa lapsuusmaisemiinsa johtaakseen Bachin Jouluoratoriota. Paluu herättää muistoja ja innostaa häntä pohtimaan sukunsa vaiheita. Victorin muistojen kautta avautuu hänen isoisänsä Aronin ja tämän vaimon Solveigin traaginen tarina. Sukupolvien ketjussa toistuvat suuret tunteet, kuten suru ja pelko, mutta myös toivo. Teos on saanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.

Kirjavinkkejä YouTubessa

Kirjavinkkejä löytyy myös Kajaanin kirjaston omalta YouTube-kanavalta Kaupunginkirjasto Kajaani! Kirjavinkkien lisäksi kanavalle on tulossa myös keskusteluja kirjallisuudesta ja ohjevideoita mm. omatoimikirjaston käyttöön.

Tove ja toverit -videolla esitellään Tove Janssoniin liittyvää kirjallisuutta.

Nyt puhutaan -sarjassa kirjaston työntekijät keskustelevat mieltä polttavista aiheista. Sarjan ensimmäisellä videolla on aiheena tällä hetkellä luettavana olevat kirjat.

Satu Laatikainen: Iskelmäkasvio

Satu Laatikainen: Iskelmäkasvio

Metsäkustannus, 2017.

Jos lukija on kiinnostunut sekä kevyestä musiikista että kukista, tässä on hänelle sopiva kirja: Iskelmäkasvio. Kirja on ilmestynyt pari vuotta sitten, mutta on ajankohtainen jälleen näin kesäaikaan.

Kirjassa kerrotaan aluksi, kuinka iskelmät ja kevyt musiikki syntyivät Suomeen viime vuosisadan alkupuolella  mm. Dallapen, J.Alfred Tannerin ja Georg Malmstenin esityksissä. Suomi on edelleen iskelmämusiikin luvattu maa ja vuosittain monenlaiset laulukilpailut, tapahtumat ja festivaalit pitävät genreä yllä.

Iskelmäkasvio luo iskelmämusiikkiin katsauksen kasvimaailman näkökulmasta ja esittelee lauluja, jotka kiertyvät jonkin kasvin ympärille. Iskelmien kasvivalikoima koostuu kotimaisista ja ulkomaisista lajeista. Kirjassa kerrotaan, kuinka kasvi on yhdistettävissä kasvitutkijan näkökulmasta laulujen sanoituksiin. Mukana on myös tietoa kasvin elämästä ja käytöstä.

Kaikkein runsaimmin tekijöiden mukaan lauluissa on kukkinut ruusu, joka tuntuu sopineen kuvaamaan kaikkea elonkaareen kuuluvaa.

Kainuun maakuntakukka kanerva ei esiinny iskelmissä kovinkaan paljon. Esimerkkejä on vain muutama: Eugen Malmstenin levyttämä Kanervan kukat v. 1935 ja Kauko Röyhkän Kanerva. Laulun kanervan kukat ovat sitkeitä kukkamaailman edustajia, jotka kestävät syysmyrskyt ja hallat. Kasvitieteen näkökulmasta  kanerva on karujen, valoisten metsien ja rämeiden kasvi.

Keskikesällä kukkiva vanamo sisältyy Kauko Käyhkön esittämään Suviserenadiin ja mm. Vesa-Matti Loirin esittämään Eino Leinon runoon Nocturne. Ne sisältävät kesäyön ainutlaatuista taikaa, joissa vanamo tuoksullaan täyttää kesäyön: …”tuoksut vanamon ja varjot veen niistä sydämeni laulun teen”. Vanamo on ainavihanta varpu, joka on runsaimmillaan vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä sammalmaton päällä kasvaessaan.

Nämä ja lukuisat muut kasvit on esitelty Iskelmäkasviossa, joka kertoo kukkien ystävälle, millaisia unohtumattomia lauluja kukkien kauneus on innoittanut.

Hilkka Härkönen

Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous

Rafel Nadal Farreras: Palmisanon kirous

Bazar, 2019.

Katalonialaisen kirjailijan Rafel Nadal Farrerasin ensimmäinen suomennettu romaani kertoo kahden toisiinsa limittyneen suvun vaiheista maailmansotien välisen ajan Italiassa. Palmisanon suvun historia on niin synkkä, että Bellarotondon kylässä puhutaan jo Palmisanojen kirouksesta. Suvun kaikki miespuoliset jäsenet ovat kuolleet ensimmäisen maailmansodan taisteluissa. Paitsi yksi, joka elää vielä äitinsä kohdussa.

Kirouksen vuoksi Donata Palmisano on kauhuissaan synnyttäessään pojan, jonka isä on kuollut rintamalla. Vitantonioksi nimetty lapsi on viimeinen Palmisano. Donata päätyy tekemään valtavan uhrauksen suojellakseen poikaansa kirou

kselta; hän antaa pojan kasvatettavaksi ystävälleen Francesca Convertinille, joka on synnyttänyt samana yönä tyttären, Giovannan. Lapset kasvatetaan kaksosina, ja vain muutama ihminen tietää heidän salaisuutensa.

Lapset varttuvat ja uuden sodan uhka leijuu ilmassa. Donata pelkää, ettei aikuistuva Vitantonio ehkä sittenkään säästy sukunsa kiroukselta. Myös Giovanna ajautuu vaaroihin epävakaina vuosina. Kestävätkö perhesiteet ja ystävyys sodassa, jossa jokaisen on valittava puolensa? Entä miten käy viimeisen Palmisanon?

Romaani on onnistunut ja opettavainen ajankuvaus. Pääosassa ovat silti Palmisanon ja Convertinin sukujen jäsenet. Heidän kauttaan italialaiskylän tunnelma juhlineen, puutarhantuoksuineen ja suurine menetyksineen tulee lähelle. Kirjassa on vahva todellisen elämän tuntu.

Vaikka teoksessa liikutaan välillä syvissä vesissä, se ei ole raskaslukuinen. Juoni vetää vauhdikkaasti ja kieli on miellyttävän tiivistä ja kiertelemätöntä. Sodan raakuudella ei mässäillä, mutta sitä ei myöskään kaunistella. Kirjaa voi suositella etenkin historiallisten sukutarinoiden ystäville.

Hanne Heikkinen